rutto vain ja tauti kerrallansa...

Hiljasta on, edelleen.

Taaviainen aloitti viime perjantaina pienen räkäilyn joka sunnuntai-maanantai yönä kääntyi yksimiseksi. Sitten vuosi korva. Terkkarissa löydettiin keuhkoputken tulehdus. Nyt syödään monenmoista troppia ja hoivataan pientä miestä; joululoma alkoi aikaisin. Positiivinen osuus on, että jätkä on paljon paremmalla voinnilla jo.

Pelottavaa on, että Pulla yskii jonninverran. Eilen oli neuvola (vajaa 62cm ja 7,5kg ) ja rokotukset laitetaankin ensi viikolla. Jos ois terve silloin. Ystävän perhe on toisessa kaupungissa RSV-viruksen kourissa. Neuvolantäti sanoi, että ei ole vielä Helsingissä startannut kunnolla. Pelottaa, rehellisesti. Kaiketi takaraivossa on Taaviaisen elämäntaipaleen alku ja infektiot, sekä se kotieristysaika silloin ettei vaan saada mitään tautia.

Joulu on niin plakkarissa, kuin sen voi laittaa. Ulkoistettiin Joulu mummolaan, jonne mennään aattona nauttimaan valmiin pöydän antimista. Leipasen suklaakakun huomenissa jälkkäriksi jouluaterialle, siinä on panoksemme asiaan. Paketit on kasassa, isäntä on näyttävästi ollut erityisen kiltti tänävuonna, koska useampi nyssäkkä on löytänyt tiensä pakettiin. Taaviaiselle ja Pullalle ei olla ostettu mitään, vaan luotetaan sukulaisten lahjontavoimaan - taisiis, eilen tiimarista löysin pitkästä aikaan saippuakuplia. Huippulahja, koska toi pentu rakastaa yli kaiken niitä! Pulla saa joululahjaksi hyvänmakuista tissimaito, hih!

Yöt Pullan kanssa hiljalleen alkaa helpottaan. Herätään vain pari kertaa yössä (nyt kun iloitsen, aivan varmasti kukitaan seuraava yö...). Uusi vaiva on vain se, että jässi puree syödessään. au-u.

Kelaankin kerkesin rimpauttamaan tänään ja varmistin vammaistukihakemuksen perillesaapumisen, nyt on se homma sitten tältä vuodelta ohi. Huhhahhei!

Kyllä tää tästä vielä piristyy, odotan kovasti väliviikkoa koska silloin on isäntäkin kotona ja saa nukkua sekä nautiskella. Joulun paras lahja ois kunnon yöunet. Korvatulpat olen jo ostanut.


Rauhaisaa joulunodotusta sinne ruudunhohteen toiselle puolelle!
ps. Taaviaisen syömisessä on tapahtunut jotain. Hän syö paljon paremmin. Painokin on noussut, nyt 11,5kg on plakkarissa mikä on hienoa! Ruoka on saanut myös nimiä. Banaani on "bah" - joten jotain tapahtuu! Poika söi elämässään ekan kerran yksi ilta päärynänpalasen, jonka nauraen annoin että ei muuten varmana syö. Ja niin vain söi. Ohhoh!