keskiviikkona, toukokuuta 29, 2013

Ei mitään.

Tähän on tultu.


Minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Positiivisessa mielessä. Ei ole mitään, mitä kertoa, mitä ei olisi jo sanottu. Olen matkani oppivuosien kautta käynyt, mutta en läheskään valmis.

Mulla ei ole enää specifiä sanottavaa kakkapyykistä, yrjötahroista, imetyksistä, hiekkalaatikoista, kehitysvammaisuudesta, erityislapsesta, kuun asennosta tai mistään, mikä aiemmin on puhuttanut. Enää ei ole olemassa sitä tiettyä "tämä minua eespäin pökkii" - asiaa. On perhe, on arki, on työ ja on juhla.

Vinkeä on ollut kasvuvuodet vanhemmuuteen ja rakettimatka erityislapsen äidiksi. Nyt olen perillä, siellä jossain - siinämäärin että se ei enää nosta aallokkoa. Pientä vaahtopäätä vain silloin ja toinen tällöin.

Kaikella on aikansa. On aika herätä ja on aika nukkua. On aika blogata ja on aika lopettaa - tai ainakin siirtyä.

Vinkeä Väkkyrä kaikkinensa jää jälkeensä. Se jää muistoksi, vertaistueksi ja tapahtumatsekiksi. Ehkä legendaksi?

Kiitos kuluneista, te ootte mahtava sakki!
Ja nähdäänhän me vielä, eikö?

"Sukat eri paria. Ja kupit.
Rinnat eri paria. Ja korvat.
Jakaus vinossa. Ja pöytäliina.
Ja taulut.
Paita juoponnapissa.
Silmät puolitangossa. Ja housut.
Lapset pesemättä. Ja pyykit."

Tittamari Marttinen - Äidin karkkipäivä

Mutta matka jatkuu. ArjenAntiSankarina.

13 kommenttia:

  1. Oi ei ... oi ei ...
    Sinua, teitä kaikkia, tulee kyllä ihan kamalan kova ikävä.
    Kiitos jakamisesta,
    Kaikkea mahdolllisimman hyvää kaunista teille!

    VastaaPoista
  2. Voih...mutta ymmärrän. Kiitos tästä ajasta, jonka jaoit tänne blogimaailmaan meille muillekin!Mahtava blogi on ollut. Hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, ihanat, mahtavat mukanamatkaajat <3 Tästä ei olisi tullut yhtikäs mitään eikä edes sitä ilman teitä, arvon ihanaiset.

    Minusta ei kokonaan pääse irti, mutta tämä osuus elosta on paketissa!

    Muita tuulia voi tarkastella täältä -
    http://arjenanti.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  4. Kiitos Piuku! Olen oppinut sulta paljin :)

    VastaaPoista
  5. Oho! Kiitoksia näistä jakamistasi hetkistä :) Siirryn oitis arjenantisankarin lukijaksi ;)

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja hyvää jatkoa elämässä :)

    VastaaPoista
  7. Oihhh ja auts.....mutta ymmärrän hyvin. Samoja ajatuksia itselläkin ollut. Päädyin kuitenkin siihen, että oma blogini jatkukoon samalla simellä ,koska tulee kirjoitetua siitä tästä ja tosta. Eli oma blogi aihepiiri varmaan laajenee.
    Kiitos Piku, tuhannesti kiitos räväköistä mielipiteistä. Kiitos arkesi jakamisesta. Kiitos näkökulmista ja ja ja ihan kaikesta. Niin monta helmeä olen blogistasi saanut, että se jo monta kertaa ulottuu kaulan ympärille.
    Arjenantia käyn kurkkimassa ilman muuta. Roppakaupalla kaikkea hyvää, ruukullinen rakkautta.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Piuku!
    Oon itkeny ja nauranu teitin matkassa.
    Oot huippu!!!!

    Todellakin siirryn uuteen osotteeseen!

    VastaaPoista
  9. :( Mutta kiitos minunkin puolestani vertaistuesta ja kaikesta muusta <3 On mukava, kun olen saanut "tutustua" teihin.

    Liityin myös toisen blogisi lukijaksi :) (Ja hitaampi päivitys tahti ei haittaa! Pysynpähän minäkin mukana, kun en enää niin aktiivisesti itsekään täällä pyöri) :D

    VastaaPoista
  10. Kiitoksia näistä vuosista. Olen hiljaisesti seurannut taustalla matkaasi jo tovin. Taaviaisen odotusajoista asti. Olen aina pitänyt tavastasi kirjoittaa, ja siitä miten olet ollut äiti pienelle erityiselle. Elänyt tavallista arkea. Kiukunnut, kun kiukuttaa. Taistellut apua ja tukitoimia, kun on ollut sen aika. Ja iloinnut upeista edistysaskeleista. Ollut Äiti.

    Maaliskuussa sain toisen lapsen. Yllättäen pienen erityisen. Ja usko tai älä, niin jo siellä synnytyssalissa mietin Sinua. Mietin että haluan olla yhtä vahva kuin sinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinä Ihana ihminen. Sait liikutuksen kyyneleen poskilleni. Olen onnistunut tekemisessäni, jos olen saanut tuotua viestiä läpi arjen ihanuudesta, kaikkine kommervenkkeineen <3

      Suurinta vahvuutta on välillä olla täysin tarvitseva. Mutta sitä joutuu välilä vain sen hetken valitsemaan.

      tuhansia halauksia ja iloa arkeesi ja ONNEA pienestä vauvasta <3

      Poista
    2. Tämän parempaa loppua ei voi blogi saada. Kyynel nousi silmään kun luin kommentin. Kaikkea hyvää eteenpäin!

      Poista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...