“Joulun rauhaa, rakkautta
sylin täyden saa,
kun itse jakaa ystävyyttä,
hyvin vaeltaa.
Arjen pikku tähtiä,
jos antaa pitkin vuotta,
ei joulutaivaan kirkkain tähti
loista silloin suotta.”
Lapset ovat arvaamattomia:
Ei koskaan tiedä, mihin epäjohdonmukaisuuteemme he seuraavaksi tarttuvat.
“Joulun rauhaa, rakkautta
sylin täyden saa,
kun itse jakaa ystävyyttä,
hyvin vaeltaa.
Arjen pikku tähtiä,
jos antaa pitkin vuotta,
ei joulutaivaan kirkkain tähti
loista silloin suotta.”
0 jatkotarinaa - mitä Sinä mietit?
Mistä puhutaan? Aatteita, Perhe-elämää, Sintti
Välillä on hetkiä, pysäyksiä ja aaltoja joissa ajatukset soutavat syvällä. Yksi hetki, katse tai esine voi viedä mielen vuosien taakse, pohtimaan syntyjä syviä. Miksi on elämä mennyt näin ja miksi minä olen nyt tässä. Miksi joku toinen on toisaalla, miksi joku on pysähtynyt ja toinen päässyt eteenpäin.
6 jatkotarinaa - mitä Sinä mietit?
Mistä puhutaan? Aatteita, Henkilökohtaista
5 jatkotarinaa - mitä Sinä mietit?
Mistä puhutaan? Nautintoja
Ulkona on sanomattoman kaunista. Lunta sataa ja on hiljaista. Maailma tuntuu lepäävän ennen suurta juhlaa. Jopa mun levoton ja pelokas mieli lepää.
Uskomattominta kaikessa on se, että tänään ollessani tutkimuksissa ei kasvaimia enään löytynyt. Ne kaksi vapaamatkustavaa kasvainta ovat kadonneet - vaikka ne on koepalatettu ja oikeiksi todistettu. Useampi tohtori löi viisaita päitään yhteen eivätkä keksineet suoranaista selitystä asialle. 30. joulukuuta käyn vielä tapaamassa kirurgia ja jokatapauksessa leikkaus on edessä. Varmuuden välttämiseksi - maitotiehyeessä on vielä laajentumaa mutta ne kasvit ovat poissa.
OIen aikalailla sanattoman yllättyneen iloinen sekä yhtäaikaa totaalisen hämmästynyt- mummon kanssa naurettiin että yläkerran ukko on tajunnut mokansa, ei tälle perheelle tartte antaa näin paljon vastoikäymisiä ja on peruuttanut antamasa kasvaimet. Nyt taitaisi olla hyvä aika hörähtää uskoon, mutta jätämpä välistä vielä toistaiseksi! Taidan vielä säilyttää oikeuteni olla agnostikko.
Päivän toinen voimavarakeskeinen kokemus oli iltatuimaan. Kuten arvata saattaa, en juuri viimeyönä saanut nukuttua. Niskassa lihakset olivat totaalisen jumissa ja huoli pyöri mielessä. Olin jo etukäteen sopinut pojan 'virkaa tekevän mummin' ja hänen tyttärensä/Minin kummitädin kanssa, että tulevat iltapäivällä käymään koska en tiedä kuinka jaksan tutkimuspäivän päätteksi, kun mieskin on illan töissä. Noh, tukijoukot saapuivat ja viihdyttivät kitisevää miniä liki kolmen tunnin ajan. En osaa edes kuvailla kuinka suuri apu siitä oli! Minä sain istua ja keskittyä hengittämään, lepäämään. Jopa miniatyyrin kiukku-en-nuku-päikkäreitä-todellakaan-en-nuku-vaan-raivoan kohtauksen kummitätinsä hoisi uskomattomalla tyyneydellä ja taidolla! Jälleen, kaunein ja painavin sana on kiitos. Miten pieniltä tuntuvista asioista voikaan ammentaa ämpärikaupalla voimaa!
Joulunaika sittenkin taitaa mennä tyyneyden vallitessa tässä perheessä. Ja levollisella huokauksella.
P.s. Rintarauhaskirran polin - ja röntgenosaston lääkäreitä sekä hoitajia parempaa sakkia saa hakea! Minua ei koskaan ole kohdeltu missään yhtä lempeästi sekä rauhoittavalla huumorilla kuin tänään naistenklinikalla. He saivat mahtavalla suhtautumisellaan tämän hermoromahduksen partaalla tärisevän stressikimpun rauhoittumaan. Taitaa lähteä erittäin ruusuinen asiakaspalaute sinne! Kiitos lääketieteen ihmeidentekijöille siitä, että myös sosiaalisesti lahjakkaat ovat päätyneet tuohon ammattiin!!!
10 jatkotarinaa - mitä Sinä mietit?
Mistä puhutaan? Henkilökohtaista, Pelko, Perhe-elämää, Äitinä oleminen
Ensinnäkin, pahoittelut anteeksiantamattoman hitaasta päivitystahdista. Aiemmin ehti päivittäin kirjoitella, mutta nyt on tämä loppuvuosi ollut niin järjetöntä lentoa ettei ole tosikaan! Onneksi tuleva vuosi on aina kuin tyhjä taulu - eli kaikki on mahdollista. Meinaan, että nyt sais olla vuorossa sellainen tasaisen rauhallinen aikakausi!
Mutta niihin kuulumisiin: kuulopolilta tuli tänään postia ja lopputulema on, että emme mene enään seurantaan tai kontrolleihin. Koska, kuulokenttätutkimuksessa lapsen kuulo näyttää (tai siis kuuluu) olevan aivan normaali! Jonka lisäksi paperissa oli kehuttu Miniatyyriä virkeäksi ja helposti leikkiin intoutuvaksi pojaksi. Ihana paperi, vois laittaa sen kehyksiin.
Syömisongelmaa edelleenkin on meillä kylässä. Mutta syy alkaa olemaan ainakin osittain päivänselvä: Neljä hammasta tunkee yhtäaikaa alaikenistä läpi. Voin sanoa, että kyllä minuakin vatuttaisi!
5 jatkotarinaa - mitä Sinä mietit?
Mistä puhutaan? Aatteita, Arki, Perhe-elämää, Äitinä oleminen