maanantaina, joulukuuta 20, 2010

Ääripäät korostuu.

Päivä päivältä niitä hyviä hetkiä on enemmän kuin huonoja, kiukku- sekä kipukohtaukset erottuvat selkeämmin iloisista hepuleista. Nyt painotus on suurimmaksi osaksi niissä iloisissa hetkissä.

Lapsi on oppinut tämän toipilasaikansa myötä pahoja tapoja. Uusi juttu on se, että jos huonona hetkenä menet liian liki, saat pikkuisesta avokämmenestä suoraan poskelle. Lapsi ilmaisee todella tiukasti, että tänne ei oo nyt asiaa. Tapakasvatukseen kuuluu ensin kieltäminen, jos jatkuu niin sitten nostetaan lapsi sylistä lattialle tai lähdetään pois tilanteesta. Hetkeä myöhemmin sitten halitellaan.

Onneksi pahoista tavoista on jo karissut pureminen - yhdessä vaiheessa mulla oli ympäri kroppaa pieniä vauvanpuremia. Paras oli kun tuo jyrsäsi suoraan kaulaan kaksi pientä sinipunervaa pistettä: vauvavampyyrin purema.

Äsken muksu vetäs ekan kerran toipilasaikanaan ihan siedettävän määrän ruokaa. Avain oli hernekeitto. Kohta alkaa perämoottori sitten laulamaan! Nakkia ei oikein tahtonut syödä, se oli huti. Velliä on muksu vedellyt pitkin päivää, eli sisäistetyn pöperön määrä kasvaa - sekä juomiset lisääntyy. Ostin termiitille oman pikkasen pussukan sipsejäkin, että sais suolaa jotta tulis jano. Lastenlääkäri muistutti että kaikki keinot ovat sallittuja.


Pyöräytin lapsen vaa'alla tänään ihan mielenkiinnosta. Korkein paino mikä nyt leikkauksen jälkeen on ollut, oli 9.7kg, nyt vaaka heilahti 9.5kg kohdalle. Ainakaan mitenkään hirmuisesti ei ole tuo hankihyttynen laihtunut. Tänään juuri mietin, että saadaanko me sitä 10kg rajaa rikki 2v. synttäreihin mennessä? Aika näyttää - mutta sitten kun se kymppikilo on rikki, pidetään hiivatinmoiset kilobileet!

3 kommenttia:

  1. Ihana kuva Ministä!!!

    Tuttuja nuo kilobileet... ;D

    VastaaPoista
  2. Moikka!

    Mulla leikattiin aikuisena vähän aikaa sitten nielurisat ja aluks teki kyllä hyvinkin kipeetä. Mut siitä se toipuminen sitten lähti. Omia ruokasuosikkejani toipumisaikaan oli ranskanperunat (ihanan suolaisia!) ja cokis (tuntui kipeessä kurkussa ihanalta). Ja risotto, koska se oli niin pehmeetä ja maistui hyvältä myös kylmänä. Lisäks vetelin ämpärikaupalla turkkilaista jugua, koska sekin on niin paksua et tulee sellanen fiilis, että oikeasti syö jotain.

    Pikaista paranemista Minille! Ihanan reippaan näköinen poika :)

    -Nenna

    VastaaPoista
  3. Ihana uusi blogipohja. Mistä sä näitä oikeen taiot. Punatulkku on mun ihan favourite-lintusia. Niitä vaan näkee enää niin harvoin. Kaunis lintu kuin mikä.
    Ajatteles kuinka aika on kulunut, Mini täyttää kohta jo 2v. Hellyyttävä painonvartija <3 <3.

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...