Operaatio toipuminen

Toipuminen jatkuu tasaisen epätasaisesti. Viime yönä lapsi nukahti kolmen-neljän aikaan, herättyään kymmenestä alkaen noin 20 min. välein itkevänä. Viimein oli lääkeaika ja se taisikin pikkumiehen tuuduttaa uneen. Ne tramaltipat olisivat olleet ehdottoman tärkeät...

Vaikka kipukohtauksia selkeästi on ja välillä lääke myöhästyy himpun, niin hyvät hetket on sitäkin parempia. Lapsi on juonut nyt enemmän kuin minään muuna päivänä, pullosta maistuu myös velli ja maito. Juominen on todella hidasta ja selkeästi myös hieman kivuliasta, mutta juo. Lapsen lempijuoma on erittäin laiha maitokahvi, meinaan huomenna kaupalta ettiä kofeiinitonta kahvia niin saa mukula juoda. Kuvitelkaa, tän ikänen kakaruus ja lempijuomaa on kahvi... Ettei ois äitiinsä tullut?

Ruokapuolesta hittejä ovat viili ja pizza, sekä juustonpalaset. Selkeästi kakara kaipaa jo pureskeltavaa ja pelkät mössöt ahdistaa. Päiviä operaatiosta onkin jo 4 joten olen uskaltanut hälle antaa vähän pureskeltavaa. Jos en anna, muksu narskuttelee hampaitaan.

Niin ja jotta toipumisesta ei tehdä liian helppoa, on tuolla kakaralla nyt jonkintasoinen räkätauti päällä. Mutta ekan kerran oikeesti räkäsenä jopa henkikin kulkee nenän kautta! Aiemmin pienikin nuha, niin nokasta loppu samantein ilma.

Nyt yritän keksiä, mitä herkkua tuo haluaisi huomenna syödä. Lihapullia? Nakkeja (ilman kuoria)? Lihapiirakoita? Jotain valmispöperöä eineshyllystä? Kaikki on sallittua, mitä alas saadaan. Hernekeitto vois tosihitti, siitä ainakin muuten pitää. Ideoita saa myös heittää.

Niin ja jouluviikon kunniaksi;