Nelivuotiaan sielunelämää.

Tänään vietettiin ihanaa päivää. Aluksi pakollisia, eli saikkulapun toimittamista töihin sekä visiitti isännän korkealla. Ensimmäisessä sairasloma-anomuksen kirjoittamista ja toisessa jotain höördifröördi-juttuja se latasi tietopalikkaansa sekä puhui pelottavan fiksunkuuloisilla sanoilla toisten opiskelijoiden kanssa. Jälkimmäisestä alan olla vakuuttunut, että kyseessä on joku salaliitto millä hyvää uskovilta vaimoilta pimitetään (taas) asioita. (Pah, lääketieteen latinahan on minun tapauksessani ihan selkeää suomea, mutta laitetaas nuo tietokonetekniikan ihmelapset keskenään pälättämään - nou kän dyy)

Tuolta reissulta kotiuduttiin ja pakattiin tavarat takapihalojuamista varten. Tuttavaperheen kanssa kummasteltiin hikistä kesäpäivää ja kilpailtiin siitä, kuka änkyttää eniten. Eräottelu tuli myös teemoista ''eniten hikoava'' ja ''huonoimmat yöunet'' - ei mene lujaa kellään.

Tässä köörissä on pari hurmaavaa neljäveetä. Olen aikaisemminkin joutunut kiperiin tilanteisiin näiden natikkaisten kysellessä elämää suurempia, kuten kuolleen linnun kohtaloa ja sen mahdollista pääsyä taivaan valtakuntaan. Toinen heistä valisti minua, että höh, tottakai lintu pääsee taivaaseen kun mummokin pääsi. Toinen ryhtyi kinastelemaan, että millaiset siivet sille linnulle tulee kun sillä on jo siivet ja kuinka se pääsee tuolta hautamontusta kun laitettiin noin iso kivi päälle. Tilanteessa koin olevani täysin sanaton ja auttamattomasti alakynnessä.

Huvittavaa tänään oli, että tottakai molemmat neljäveet on pihan prinsessoja ja toisen yksivee pikkusisko tienkin on myös prinsessa. Naurua aiheutti, kun me äidit väitimme olevamme kuningattaria. Valtaoikeuksiamme kyseenalaisettiin. Isät ristittiin kuninkaiksi ja porukan ainoa poika eli meidän Napu sai kunnian olla kruunuprinssi. Kähinä alkoi siitä, kumpi saa naida pihan ainoan kruunuperillisen. Toinen nelivuotias kuitenkin totesi naivansa mieluummin ''Paavon'' - tarhakaverin, eli taitaa silloin luopua siniverisyydestään. Yritimme myös selittää nelivuotiaille, että meidän Napu taitaa ikäluokaltaan olla enemmän pikkusiskon naimakaartia, mutta tälle saimme vastaukseksi vain kikatuksen. ''No hei, syökääs ne sämpylät ja menkää leikkimään hiekkalaatikolle'' - vastaukset loppuivat jälleen aikuisilta kesken. Neljävuotiaalla on nimittäin hyvin tyhjentävä taito nauraa aikuinen ajatuksistaan pihalle - laitetaan kaksi samanmoista ja altavastaajana on taatusti kuka tahansa yli kymmenvuotias. 

Äitiä kävi myös lapsettamaan. On ihmeellistä, miten niinkin vapautuneesta harrastuksesta kuin keinumisesta, on tullut fyysisesti raskasta. Perskannikat hiessä ja käsivarret maitohapoilla keinuin kuin paraskin vauhtimaakari - nelivuotiaiden osoitellessa ja nauraessa; ''Kattokaa, Piuku keinuu, hihihihihiiii'' - mitäh, mähän olin pihan mestari tässä. ÖÖÖ parikymmentä vuotta (ja muutama päälle) sitten. Aikuiset hokivat rivissä, että älä telo itteäs, älä tipu äläkä missään tapauksessa hyppää! Vuosikymmeniä sitten olisi kuulunut huutaa, että kovempaa, korkeammalle ja hyppää jo!!!

Iltatuimaan käytiin asukaspuiston lastenaltaassa prinssien, prinsessoiden, kruunuperillisten, kuningattarien ja kuninkaiden kanssa. Taisi pari hallitsiaa menettää arvonsa ja joutua lakeijaksi. Allas oli täytetty aamulla ja valehtelematta 15 astetta on jo yläkanttiin arvottua veden lämpötilaa. Neljäveet väitti ettei ole yhtään kylmää, kun me fossiili- ja toukkakansakunta altaan reunalla kitistiin veden kylmyydestä. Luuvalo iskee ja nilkat särkee. Mutta pääsinpähän kahlaamaan ja kylläpäs piristi! Allashan on kiellettyä aluetta aikuisilta päiväsaikaan, mutta suunnitelimme naapuruston kanssa jo aikuisten pool partyjä. Liekö stadi kuitenkin eri mieltä, jos lupaa kysyisimme. 

Näitä päiviä lisää, kiitos. Ainoana miinuksena on haavan kipuilu ja pieni erittäminen, pitäisi ottaa tunnollisemmin lääkkeitä. Niiin ja mulla oli se urheilukielto. Eihän keinuminen ole urheilua? Merkkejä tulehduksesta tai muista ongelmista ei ole, uskon että tuo nyt yrittää parantua. Hillittömiä kutinakohtauksia siihen iskee aina välillä - iltaisin varmistan vointia vielä mittaamalla kuumeen. Varmuuden vuoksi.