tiistaina, elokuuta 14, 2012

Tapahtuipa kerran erään...

Päivällä kävin kahvilla ystävän kanssa, Bullis matkassa mukana. Smarketin kautta kotiin, "hei testaas muuten näitä keksejä, kokojyväviljaa ja kuitua, vähän viljasampia" - testattu.

Kotona katoin kahvipöydän siistiin keittiöön. Mummokin tuli kylään.






Meni viisi nanosekuntia siitä, kun kahvit oli juotu; otin Bulliksen syöttiksestään ja samassa hetkessä hää tarttui hyllynkulmalle (sille minkä raijasin sieltä makkarista keittiöön) ja nykäs keksikorin alas: samassa satsissa tuli kaikki muukin, mikä hyllyllä pesi.

"Nyt kukaan ei katso taakseen, kaikki ulos keittiöstä, tätä ei tapahtunut - hop hop hop" - pieni lataushetki ja sitten pääs taas puunaamaan.

Että se siitä, paluu kaaokseen alkoi samantein. Vinkeän lokustiparvi on täällä. Jos ei syödä, niin sitten tuhotaan. Hiio-hoi.

ps. Keksit oli hyviä.

1 kommentti:

  1. Mitä opimme tästä? Niistä siivouskohtauksista ei ole pitkän päälle paljonkaan hyötyä!
    Vaikka muistan itse pesseeni keittiön lattian joka ikinen päivä kun konttausikäisillä piti olla puhdas alusta. Sitten sairastu lapsi allergiaan, olisko johtunut liiasta puhtaudesta? Syytän nyt itseäni kun luulin olleeni hyväkin äiti edes joskus nyt sekin on kumottu!

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...