maanantaina, heinäkuuta 23, 2012

Miten sen ottaa.

Olipas touhuntäyteinen päivä! Lapset mennä tohelsivat intopiukkana paikasta toiseen ja talo täyttyi iloisesta puuhailusta. Isompi sai piirrellä rauhassa puuväreillään, kun pienempi opetteli askeleiden ottamista työtämällä kärryään. Iltapäivällä suunnattiin konkkaronkka mummolaan, jossa tarjoilu oli tuttuun tapaan yltäkylläinen. Nakki ja Bulla vetelivät molemmat posket pulleina mummon sapuskat ja sain minäkin kuvun täyteen lämmintä ruokaa.

--

Herranen aika miten vauhdikas päivä. Kakarat juoksivat vailla päätä tai häntää ympäri torppaa ja se meteli oli infernaalinen. Isompi veteli napaansa vesiliukoiset puuvärit sillä aikaa, kun pienempi kolhi päätänsä ovenkarmeihin rynniessään lelunsa kanssa. Kun päivä oli jo pidemmällä, pakattiin helvatan moisella väännöllä gremlinit mummolaan hellitäväksi pilalle, jossa syötiin kuin apetta vailla olleet siat. Molemmat kakarat söivät hyvin, koska ovat tässä asiassa vieraskoreita riiviöitä. Minä ahmin siinä välissä kaiken minkä kiinni sain.

- -

Iltapuurolla olinkin jo levollisin mielin, pian on tämä päivä pulkassa. Puurot pojille ja iltasadun kautta unten maille. Tänään Taaviainen valitsi hellyyttävän sadun jääkarhuista ja sen ystävästä hylkeestä. SkrapaBullis taasen väänsi tovin aikaan pinniksessä unta vasten, mutta tuntui viimein nukahtavan. Nyt on tovi aikaa nauttia hiljaisuudesta ja sitten voikin mennä ajoissa nukkumaan.

--

Iltapuuron kohdalla alkoi äidin diapamintarve olla jo päätähuimaava. Viimeinen rutistus ja kyllä se siitä; niinhän sä luulet. Tapeltiin puurot alas, toinen ei tahtonut syödä ja toinen vaati jatkuvasti että laularaaku jotain. Taavianen valitsi jälleen sen saakutin saman stoorin, missä epäsuhta pari jääkarhusta ja hylkeestä pitää toisiaan hyvinä ystävinä. Taas huijataan kakaroita, eiks se hyljes ole sen karhun lounas. Bullis reikkui kuin raivotautinen apina sängyn pinnoissa kiinni eikä millään tahtonut sammua. Nyt voi sitten mättää napansa täyteen kaloripitoisia herkkuja, raapia hetken aikaa ahteria, mököttää miehelle ja mennä taas aivan liian myöhään nukkumaan.




- - 

Kauniita unia kaikille, toivottavasti nukutte hyvin!

Nukkukaa ruojat, jotka saatte.



8 kommenttia:

  1. Kiitos!
    Just näin!

    Niin ja noin, eikä ikinä oikein tiedä miten se oma mieli yhtäkkiä näkee yhtä ja sitten taas toista.

    Tänään: diapamia ja ehjät yöunet, kiitos!
    (ja mies jo töihin pliis!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä nään itseni ihan kauheana (ihanana) ihmisenä (mörkönä) nykyään (aina)´!

      Poista
  2. :DDDDDD...noi ekat oli mun facepäivityksiä ja tokat oli se todellisuus :DDD! eiku siis oikeesti toisena päivänä kaikki tuntuu niin pyllyltä ja toisena se ihan samanlainen meno taas tuntuu niin ihanan eloisalta...sama mörköfiilis mullakin usein

    VastaaPoista
  3. Mä otan diapamin sijasta ambienin ;) Ah niin totta!

    VastaaPoista
  4. Näinhän se juuri menee. Omasta asenteesta kaikki on kiinni. Silloin ku ei jaksa niin mikään ei suju kohtuudella.

    VastaaPoista
  5. :D Kaikki on kiinni kertojan äänestä.

    VastaaPoista
  6. HihHihhii :) Ihanasti ilmensit arjen hetkiä :)

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...