Solidaarisuuden perikuva

Meidän 3v on kyllä varsinainen rauhanlähettiläs - noinniinkuin uhmakohtausten ulkopuolella. Pikkumiehen mukaan joka-ainut ihminen on vilkutuksen arvoinen (kun sille päälle sattuu) ja ketään eikä mitään saa vahingoittaa.

Hyvänä esimerkkinä kukkaset. Kukkasia ei saa poimia, ei missään nimessä. Niitä silitellään, ihastellaan ja tökitään, mutta ei poimita - ei missään vaiheessa. Ne esitellään äitille innokkaasti kiljasten "kahtoo" - ja sitten pitää ihastella. Ihastellaan väriä ja rakennetta, voidaan todeta vielä että "aijjaai". Floristin vikaa?

Kerran taaviainen onnistui nyppäsemään kukkasesta nupun irti. Vahingossa. Tästä seurasi itkun tihertämistä, koska vaikka kuinka huolellisesti pieni mies yritti laittaa kukkaa takaisin varteensa kiinni, se ei onnistunut. Kukka oli rikki. Voi pientä!

Samoin kaikki madot, hämähäkit ja muurahaiset saa olla vallan rauhassa tältä pieneltä tutkijalta. Niitä ihastellaan, madot nostetaan nurmikolle ja muurahaisia katsellaan todella tarkkaan.

Toissakesesänä taisin kertoa siitä, kun taaviainen tarjosi laitapuolenmiehelle mehua. Ajatteli, että taitaa olla janoissaan, tahdotko hörpyt pillimehusta. Ei tahtonut, mutta jutteli nätisti minimiehelle.

Tää sälli ei syrji. Toivottavasti myöskään tätä sälliä ei syrjitä; sen verta hyväntahtoinen vesseli on kyseessä.