keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2012

EtanaKela

Taaviaisen puheterapiapaperit seisoi kuukausitolkulla kelassa. Sinne soittelin minä ja meidän ihana pute, mutta hitaus oli aivan uutta luokkaa. Vastauksetkin alkoivat puhelimenpäässä olemaan jo närkästyneitä, "Kyllä täällä kaikki paperit on ja ne on käsittelyssä, odota nyt vaan."

Ja niin me odotettiin. Useamman kuukauden verran, vaikka vammaistuikipäätös oli korotettuna tullut jo aikapäiviä takaperin.

Soittelin suutuspäissäni kelaan vielä eilen. Sieltä täti pisti pystyyn kolmannen asteen kuulustelu meidän sotuista ja koko nimistä (ennen on riittänyt vain asiakkaan eli Taaviaisen sotu) ja päätös oli kuulemma edellisenä päivänä tehty. Kuulemma kela on uusinut tietojärjestelmiään ja tämän vuoksi on kestänyt. Sitäkään ei nyt ollut aiemmin viittitty kertoa, joten mulla oli kylmä hikinoro persiissä että me ei saataisikaan sitä terapiaa.

Tänään postikusti polkaisi postin mukana toivotunlaisen pikkupumaskan, jossa myönnettiin vuodeksi puheterapiaa; 60 terapiakertaa ja 5 ohjauskertaa. Ensi keväällä uusi anomus kehiin. Notta kiitämme.

ps. Olen rutistellut aivojani tässä tovin. Tahtoisin kirjoittaa jotain osuvannasevaa erityisyydestä, mutta ei irtoa, ei sitten millään. Aikani tuota ajatusta pyöritellessäni tulin siihen tulokseen että ei ole mitään sanottavaa. Taaviaisen erityisyys on normaliutta meille, eikä siitä enään ainakaan tähän hätään irtoa mitään sen kummalisempaa pohdintaa. Tyytyväinen, vauhdikas uhmaikäinen jässikkä jonka lempihommia on heittää maihin rappukäytävässä kun pitäisi päästä ovesta sisään. Me ollaan tyytyväisiä, onnellisia ja ihan tavallisia ihtejämme juuri näin. On se vaan niin söpö ja viksu sälli.

pps. Tukiperheasia on hitaasti edistynyt yhden rattaan rusauksen verran, nyt vaan pidetään kaikki raajat pystyssä että homma natsais. Sanottakoon, että täysin omaa ansiota - kunta ei edelleenkään lotkauta evääkään meidän pyyntöjemme kanssa. Nyt ois niin ihana sakki tyrkyllä ettei tosikaan. Voi kun se onnais!

7 kommenttia:

  1. Jep, itse sitä saa yleensäkin kaiken hommata ja jos ei soittele perään, niin mitään ei tapahdu. Oli se sitten Kela tai oma armas asuinkunta. Me olemme odottaneet 3v. tukiperhettä, myt pojilla osastopaikka kerran kuussa. Tukihenkilöä ei ole löytnyt (pienen paikkakunnan ongelma). Monesti on myös kiinni oman asuinpaikan sossutätien osaamisesta. Nyt ollaan päästy kuntoutukseen Huvitukseen, onneksi :)Jos jotain on parasta, niin vertaistuki :D Kelasta en vielä keksi mitään positiivista sanottavaa.

    VastaaPoista
  2. Ärsyttää tuollaiset "Kelasta en vielä keksi mitään positiivista sanottavaa" -kommentit IHAN KYBÄLLÄ. Uskoisin että Kela on sinulle ja perheellesi maksanut elämänne aikana aika pitkän pennin? Niillä rahoilla ei varmaan ole ollut sulle mitään merkitystä?

    Tyypillinen hyvinvointivaltion ongelma tämä toki on. Ihmiset pitävät niin itsestäänselvyytenä, että jostain tippuu opintotukea, äitiyspäivärahaa, kotihoidontukea, sairauspäivärahaa, vammaistukea jatiesmitä. Mutta se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Tätä menoa (väestön vanhemneminen jne.) Kelan etuudet ovat muutaman vuoskymmenen päästä ihana muisto vain. En todellakaan usko, että meidän lapsillamme tällainen yhteiskunna maksutuki enää pelaa.

    Kun kurkottaa tähtiin, ei näe enää kukkia jaloissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ööö.
      Mä kyllä myös olen sitä mieltä, että jos verorahoin kustannetaan tiettyä palveluakselia tietyin periaattein, tulisi niiden periaatteiden olla tasapuolisia kaikille. Mä en ihan niin jalo itse ole, että "paskastakin kiittäisin" jos hommat ei pelaa niinkuin pitäisi. Ollan toki erittäin kiitollisia että kuntoutukseen tms. tulee sitä fyffeä, mutta mun mielestä mentaliteetti on väärä jos pitää vaan olla hiljaa ja nuolla haavansa jos asiat menee Kelan kautta päin persettä. Yhteiskunnan maksutuki sitten menee varmaan johonkin muualle, mutta toivottavasti ei verorahoista.

      ps. laitettiin taas että edes jonkinlainen rekisteröityminen on pakollista jos tahtoo kommenttia laittaa. Hatuttaa että pitää hakemalla hakea IHAN KYBÄLLÄ sanomista. Höh.

      Poista
  3. Ei ne Kelan jakamat rahat ole mitään jonkun hyväntahtoisen tahon myöntämiä bonuksia vaan ihan lakisääteisiä juttuja. Kumma, kun aina jaksetaankin niistä rahoista olla kateellisia (ei niillä summilla rikastumaan pääse)! Jos olisi terve muksu ja voisin sillä välttää hakemus-, terapia- ja lääkärirumban, niin siitä ilosta maksaisi jo isommatkin rahat jollekulle vähemmän onnelliselle! Omat verotulot tulee kustantamaan aika paljon tämän yhteiskunnan eteen, jos henki ja työkyky säilyy, mutta ilman Kelan myöntämää korotettua vammaistukea ja kuntoutustukea ei hyväpalkkaisellakaan olisi varaa kustantaa sitä lapsuusvuosille kasaantuvaa terapiamäärää kerralla, ovat meinaan aika suolaisen hintaisia yksityiseltä hankittuna. Ja terapioiden + lääkärikäyntien tarkoituksena on säästää yhteiskunnalle pitkä penni, kun saadaan niillä aikaiseksi paremmin pelittävä ja toimiva kansalainen. Että silleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ja tähän vielä täydennyksenä se, että tuo Kelan sähläys vie aikaa ja voimavaroja kaikilta osapuolilta, eli kaiken kaikkiaan kuluttaa tämän yhteiskunnan resursseja.

      Yksi syy tähän sähläykseen on suomalainen lainsäädäntö, joka on varsin sekava ja monimutkainen. Jopa Kelan tädeille.

      Poista
  4. Kelassa on tosiaan ollut isoja uudistuksia, niiden laskutussysteemikin muuttui ja me ammatinharjoittajat sitten pidettiin sormia ristissä että toivottavasti maksavat laskutukset ajallaan että perheen ei tarvi syödä kynsiä. Paljon on hyvää meidän tukijärjestelmässä. Paljon kehitettävää. Voikaa hyvin!

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...