Haaleeta vettä?

Mä keksin eilen illalla, mikä muo ärsyttää eniten tässä arjessa. Vastaus tuli kuin varkain ja aiheutti tenan kastelevat naurunpyrähdykset minussa ja puolisossa.

Yritin eilen syödä synttäreillä kakkua ja karjalanpiirakkaa, kupissa kuuma kahvi. Kuinka ollakaan, tosikko vaati samantein päästä syliin ja tissille. Siinä sitten kutsuvieraat yrittivät parhaansa mukaan pelastaa, syöttää sosetta ja hytkyttää vauvaa; llopputulemana oli se mä tungin sapuskat salamannopeudella, pureskelematta suusta alas, kulautin kahvia suullisen ja siirryin puikkoihin. Lopulta siirryin syömään jo lämmenneen kakkupalan ja haalentuneen kahvinlopun.

Illalla vieraiden lähdettyä ja Taaviaisen nukkumaanmenon jälkeen, lämmitin parit karjalanpiirakat ja keitin kupillisen kahvia. Sain asennon sohvalle ja aloitin nauttimaan; BYÄÄÄÄ huusi Pulla. Prkl. Sen siis justnyt on päästävä hinkille, ei helvata. Ei muutako ruoka syrjään ja kaffe pöydänkulmalle, velvollisuudet kutsuu.

Silloin välähti. Minua ärsyttää, että nautin kaiken ravintoni huoneenlämpöisenä! Mun elämä on huoneenlämpöistä! Kahvi ei ikinä juodessa ole kuumaa, vaan huoneenlämpöistä siinä vaiheessa kun pääsen sen juomaan. Jäätelö, ei koskaan kylmää - vaan huoneenlämpöistä, siinä vaiheessa kun pääsen sinne lautaselle käsiksi. Spagetti - huoneenlämpöistä.

Perustan siis kampanjan; "EI HUONEENLÄMPÖISILLE RUOILLE" - mä vaadin saada joskus kuumaa ruokaa tai kylmää jälkkäriä, ilman että tarttee vetää se polttavan kuuma aterian seisten laulaen ukkonooaa, jalalla hytkyttäen sitteriä ja jollain käsivarren mutkalla helistintä - koska muuten se ruoka on huoneenlämpöistä tovin päästä.

Mä tahtoisin syyä rauhas. Tarjouilulämpöistä hyvää.

Tässä ajatuksessa, rohkenen lähestyä mikroaaltouunia ja laittaa sinne päiväruoan. Lottona on ainoastaan se, että kun saan sen viimein syötyä - pohdin onko meillä sisällä +21 vai +23 astetta. Namsmums!

ps. pienet on murheet tällä ;D