tiistaina, syyskuuta 06, 2011

Tervetuloa, Pulla!

Loppukaneetti ensimmäiseksi; Tervetuloa synnyttämään kun aika on!

Aamulla ei meinannut puuhista tulla mitään. Pörräsin kuin puolukka ämpärin pohjalla, koko ajan oli mies, koira tai lapsi tiellä. Levottumuus aiheutti vatsan varpusparvea jota sitten meditoitiin hartaudella pois. Onneksi pian kello oli jo sen verran että pääsi lähtemään polille. Aamukahvitkin join vasta sairaalalla, kun ei kotona malttanut.

Tällä kertaa poli oli erinomaisessa aikataulussa. Pallomahojen armada istui odottelemassa ja kuuntelemassa, mistä kutsu kuuluu. Ja niinhän se oma vuoro tulikin. Meinasin toki heittää pitkin pituutta polin lattialle, kun unohdin että äkkiväärä lähtö ei enään onnistukaan noin vain.

Tohtorska oli nuori ja kertakaikkisesti mahtava nainen! Ensin puheen tasolla speksit läpi, kysymykseen "mitäs mieltä sä oot tästä synnytyksestä" vastasin että te sen päätätte, jostainhan se ulos tulee! Tohtori totesi että oikea asenne, eli alatiesynnytystä lähdetään tavoittelemaan. Käsky kävi hops vaan pritsille ja sinne patomajavan olemattomalla ketteryydellä ähelsinkin.

Tohtori aloitti tutkimalla reitit. Tukevalla haara-asennolla kouraa paikkoihin ja venyttelyä - mahtuu sanoi lääkäri. Pahoitteli, että nyt ronkkii urakalla että tekee varmasti inhaa. Ainoa, ettei tehnyt. Melkeesti yltti silittelemään tulokkaan nuppia; supistusmaratonit iltasella on saaneet asioita tapahtumaan. Reittiä ulkomaailmaan poraa Pulla parhaansa mukaan. Totesin, että erinomaista - iltakärvistelyt eivät siis ole olleet turhaa hupia! Tohtori neuvoi jatkamaan linjastolla 1g panadolia kun siltä tuntuu.

Sitten siirryttiin ottamaan ultraa. Vatsassa majailee nyt 3kg painoinen Pulla Pelonkesyttäjä, oppikirjamaisessa asemassa. Virtaukset, lätäköt ja muut oli kunnossa niinkuin pitikin. Kokoarvio kulkee reippaasti keskikäyrää, 168g kuulemma keskikäyrän yläpuolella! Naureskeli että mittavirheiksi menee moiset.

Suloisinta oli se, että tohtori kysäisi esikon tukasta. Kyllä, esikolla oli pehko syntyessään - tällä kaverilla onkin sitten reippaampi heviletti. Näkyi ultrassa - vai saikohan se tupon hiuksia kouraansa?

Lopputulemana tohtori toivotti tervetulleeksi synnyttämään, kun aika on. Ja aikahan voi olla ihan koska vain. Vinkiksi lääkärskä sanoi, että kun supistukset alkaa - pysy pystyssä niin pitkään kun kykenet, koska se vauhdittaa tapahtuma. Ja kotona saa olla niin kauan kuin kestää.

Että tällä jää nyt sitten viimeiseksi duuniksi odottaminen. Nyt odotetaan, koska pitko on paistunut kypsäksi!
Tupla-tripa-ekstreme-jännän-hurjaa. IIG!

4 kommenttia:

  1. Oih, ihanaa, siitä se lähtee!

    Minä olen toisen synnytyksen jälkeen ihan valmis synnyttämään vielä kolmannenkin. Sitten kun oli muutama viikko vauva-aikaa takana, totesin, että meille riittää vallan hyvin kaksi lasta.

    VastaaPoista
  2. Oh, nbyt pitää kurkkia tänne monta kertaa päivässä. Kai laitat synnärille lähtiessä tänne viestin. :=)
    Ei vaiskaan, voi olla niin paljon muuta siinä puuhassa.
    Yhtä synnytystä seurattiin netin kautta kun tuleva isä päivitti tietoja synnytyssalista, ei sentään kuvia ennenkuin lapsi oli kapaloitu.
    Joka tapauksessa onnea ja upeaa kokemusta tulevasta synnytyksestä!

    VastaaPoista
  3. Kaikkea hyvää loppuodotukseen ja tulevaan synnytykseen <3

    t.taustalla lukevat randomit :D

    VastaaPoista
  4. Ihania uutisia <3<3<3
    Tsemppiä nyt loppumenolle ja käyt sitten pökkäämässä sen tyttösen maailmaan.
    Takuulla tempperamenttinen pakkaus. Ja hyvähän se on Pullan tulla, kun on rakastava perhe jo valmiiksi. Ja se veikeä, ihana isoveikka leikkikaverina.

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...