sunnuntaina, elokuuta 28, 2011

minä ♥ panadol

Voi elämä. Tämä odotus on mennyt harvinaisen hyvin noinniinkuin särkylääkerepertuaarista katsoen. Olen vetänyt ehkä peräti 4-5kpl 500mg panadolia koko kahdeksan kuukauden ja rapiat aikana. Ei ole särkenyt päätä, eikä oikeestaan muuta kuin selkää - eikä siihen lystiin panadolit tehoa.

Viimeiset pari yötä on mennyt todella mielenkiintoisissa tunnelmissa. Olen opetellut "tunnistatko kipeän supistuksen" harjoitusta. Vieläkin vastaus on, että en tunnista. En tiedä mistä on kyse.

Ihan alavatsalla, pipariluun tietämissä, niillä nurkilla missä normaalisti on naisten hupiviikkojen kivut, on aika infernaalisia tuntemuksia. Tuntemuksia, jotka määritellään akselille "kipu, joka saapuu aalloissa" - mutta epäsäännöllisesti - tai säännöllisesti mutta alle tunnin kerrallaan. Tuo kipu säteilee etureisiin ja juippaa alaselässäkin mehevästi. Tänään en meninannut päästä päiväunille, kun röhnötin koko patomajavan olemuksella pers pystyssä sängyssä niin, että kaikki petivehkeet oli kerätty keoksi yläkroppaa tukemaa. Tässä vaiheessa saapui Taaviainen, 2,5v, kiipesi sänkyyn ja alkoi mäiskimään minua jollain helevetin T-rex dinosauruksella selkään. Ja laps piti samalla tietenkin "ärrrrrrrrrr, ärrrrrrrrrrrrrr, ärrrrrrrr" dinoääntä.  Kiitos muru, mutta josko et nyt...

Ähisin ja puhisin tunnin verran, arvottiin miehen kanssa että soitellaanko sairaalaan vai ei. Onneksi aalto laantui ja nukahdinkin kahdeksi tunniksi, heräten siihen samaan kipuun. Kuipasin naamaan gramman verran panadolia, ystävä ja kakara matkaan ja ulos tunnin lenkille. Avot - kipu oli jotakuinkin poissa.

Arpalotoksi jääkin, että onko kyse supistuksista vai repeekö mun kohdukannattimet lopullisesti. Ennenkuin lapsi erkaantuu minusta, erkaantuuko alavatsa äiteestä? Tässähän ollaan aivan umpimetsässä koska a) me ei koskaan olla käyty perhevalmennusta/synnytysvalmennusta/mitään - koska viimeksi ei ehitty ja nyt ei tarjottu ja b) mä en oikeesti tiedä mikä on kovin mahdollinen kipu mitä pitää sietää ennen lääkäriin menoa (tässä yhteydessä vedotaan rintakasvainleikkaukseen ja siihen, että viikon sisäänvuotanut rinta "räjähti" leikkaushaavan antaessa periksi niin, että kylppärin lattialla oli usean desin verran marjapuuroa. Että korkea kipukynnyskö!?)

Toisaalta, viikot on jo sellaiset että mikäli Pulla päättää maailmaan tulla - hää tulee ja tohtorit onnittelee. Tässä kun narisen ja vikisen voimme todeta, että lokakuun räntäsateet varmaan saapuvat ilomielin ja minä istun kakara massussa sohvalla kummastelemassa että eikös tässä jotain pitänyt tapahtua.

Mutta toistaiseksi nautin panadolista ja ihmettelen, että mitä tapahtuu.
On tääkin yks seikkailu!

3 kommenttia:

  1. No jos panadol ja liikunta auttaa, etkä ole vielä ponnistusvaiheessa, niin eiköhän se ole jotain muuta kuin synnytyskipua. Mutta täällä suunnalla sattui sellaista, että istukka irtosi ja siinä on kyllä paha merrassa silloin, joten kannattaa ehkä tarkistaa tilanne varsinkin kun sulla on noin kova kipukynnys. Mutta yleensä äiti itse tietää mitä pitää tehdä. Eihän se suuri vaiva ole jos lähtee käymään, silloin kun noin kova kipu on.

    VastaaPoista
  2. No mä tunnistan supistuksen ainakin siitä, että massu menee kivikovaksi. Siihen liittyy kipua asteikolla 0-100, eli joskus vähempi ja toisinaan enempi. Mulla liikunta provosoi supistuksia, aika jännä, jos se sulla helpottaa - mutta yksilöitähän tässä ollaan.

    Jos Panadoli auttaa, niin ei varmaan vielä synnytys oo käynnissä. Ja ne synnytyssupparit tuppaa olemaan semmosia helposti kellotettavia, eli pystyt tuntemaan sen aallon alun ja lopun ja katsomaan kellosta keston. Mutta ei nämäkään kaikilla samalla lailla mene. Herkästi näytille, jos takaraivossa on semmonen tykytys.

    En mäkään oo pahemmin tarttenut särkylääkkeitä ja onneks, sillä Panadolia ei tälle maksalle kannattaisi edes tarjoilla...

    VastaaPoista
  3. Kiitos illan nauruista! Sinulla on ihanan hersyvä tapa kirjoittaa. =)

    Voimia ja uskon, että tunnistat supparit kyllä kun aika tulee.. Vaikka hurjan korkean kipukynnyksen taidat omatakin!! =o

    Tsemppiä tulevaan!

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...