Että nyt on tatti purettu. On istuttu itkien muuttolaatikoiden keskellä huutamassa, että eikö tästä laatikorumbasta perkele tule koskaan valmista. On raivottu pesukoneelle, sängynjalalle joka törkkäsi varpaaseen ja miehelle joka sattui olemaan sen kaiken keskellä. On itketty, että en koskaanikinä saa verhoja, kun tangotkaan ei ole paikalla.
Sitten on hypätty autoon, ajettu mäkkäriin ja todettu, että myyjä mokasi tilauksen. Sitten on käännytty ympäri, käyty hakemassa puuttuvat, istuttu olkkarin lattialla roskaruokapiknikillä - ja tajuttu että se myyjä sitten löi vielä väärät hampparit kyytiin vaiks erikseen kävin hakemassa.
Sitten on syöty ja nyt maataan.
Nih.
Että tattista vaan tatti otsassa, kun turskahtaa niin turskahtaa.
ps. jos joku kysyy että mitä kuuluu, sen voi tavata tästä;
" E I Y H T Ä Ä N M I T Ä Ä N -
P E L K K Ä Ä M A K A A M I S T A - I L M O I T A N J O S S A T T U U
K U U L U M A A N M U U T A ! "
Heippa
VastaaPoistaLuin koko blogin nyt muutaman päivän aikana ja oli pakko tulla kertomaan fiiliksiä...
Jossain vaiheessa itketti, jossain nauratti. Eniten kyllä rakastutti. Sulla on ihana asenne elämään! Kaunis lapsi, toinen tulossa. Vaikutat onnelliselta. Toivottavasti sitä oletkin. En malta oottaa että seurava postaus ilmestyy. Koukjussa olen.
Minin kävelyvideot ovat häkellyttävän koskettavia! Tuo onnistumisen tunne on varmaan mahtava! Paljon halauksia ja rutistuksia kaverille.
Maha-asukille terveisiä!
Kiitos tästä kokemuksesta.