Vinkkejä nielurisaleikkauksesta toipumiseen.

Eli meidän perheen empiirisiä elämyksiä kipeän lapsen kanssa;

- Aina kylmä ruoka ei uppoa. Huoneenlämpöinenkin voi olla liian kylmää. Avuksi rientää ymmärrys siitä, että ruumiinlämpö on normisti pari karvaa alle 37-astetta. Blondilla ajatustavalla todettuna, sen ei pitäisi vielä avata nielun leikattuja suonia. Kummasti putosi kaksi lautasellista haaleeta porkkanasoppaa.

- Jäätelö ei maistu kaikille lapsille. Ei meidän termiitille ainakaan. Höh.

- Laiha jääkylmä maitokahvi saattaa sentäs maittaa! Nams!

- Lapsen kipukohtaukset on vain pakko sietää, vaikka se sattuu kaikkia. Se menee pian ohi. Lääkkeet kohdalleen ja pitkiä hermoja.

- Apukädet/seura on tärkeää - kun katselee lapsen syömättömyyttä ja huonoa vointia, ehtii itte miettiä kaikki kauhukuvat. Mummo on ollut elintärkeä seura joka on jakanut äidin älyyn levollisuutta.Ja sitäpaitti mummo laski äitin ihan itte rauhassa ruokakaupalle. Jeeee!

- Lapsi saattaa tahtoa pistää kämppää remonttiin. Anna palaa - suurempi vaiva on estää lasta, kuin siivota sen jäljet.

- Illalla kaikkein tärkeintä on, että äitille on kahvia ja pullaa - tai ihan mitä muuta vain. Kuten esim. ne jäätelöt jotka lapsi jätti syömättä ja se limu, mitä lapsi ei kuitenkaan jaksa juoda 1,5 litraa.