sunnuntaina, lokakuuta 03, 2010

Kehän reunalta?

En ole tainnut mainita, että olen nuorempana ollut kamppailulajien ahkera harrastaja ja seuraaja (juu, ihan budolajien enkä kylillä hutkinut) ja edelleenkin aihepiiri kiinnostaa. Viimeisin laji oli Krav Maga - valitettavan monta vuotta sitten. Nämä intohimot lajeihin ovat olleet yhdistävä tekijä puolisoni (taekwondo) ja minun (karate) välillä. Yhdessä asumisen alkuvuosina oli hyvä telkkuilta sellainen, kun eurosportilta tuli vaapaaottelua tai K-1 matseja. Lyötiin keskenämme vetoa erien voittajista. Tuohon aikaan lajeissa saattoi olla ns. puhdasta nyrkkieilijäpohjiasta ottelijaa vastassa joku ns. puhdasoppinen budoka - nämä matsit olivat mielenkiintoisimpia. Eli kiinnostus oli nimenomaan sitä kohden, kuinka kukin käytti lajinsa taitoja.

Vapaaotteluja tulee silloin tällöin yhä edelleen katsottua. Mitään show-urpoilua ei kannateta. Mielestäni taistelulajeihin kuuluu se tietty filosofia, eikä niitä harrasteta siitä innosta että saa toista vetää pataan. Kehässä otetaan luvallisesti erää siitä, kuka kestää pystyssä pisimpään. Kaduille ei tuota viedä, eikä nämä lajit varsinaisesti perheen pienimpien hukkapätkien harrastusta todellakaan ole.

Kamppailulajeissa on mielestäni kyse oman kehon ja mielen hallinnasta, kyvystä tarpeen mukaan puolustautua ilman hankittua asetta, mahdollisimman pientä tarvittavaa voimaa käyttäen. Aiempina aikoiani tein sellaista työtäkin, että koin esim. krav magan harrastamisen antamaan minulle jotain saumaa poistuessani aamuyöllä työpaikalta. Onneksi ei niitä taitoja ole koskaan tarvinnut käyttää!

Noh. Nyt pitkästä aikaa kurkin urheilusivuja kun ihmettelin tätä uutta idiotismia nimeltä Ice Warriors. Lyödään lätkänpelaajat kentälle vetämään toista pataan - ja puhtaasti huvin vuoksi! Voi pyhä lehmä ja muut eläimet, eihän tossa ole mitään järkeä! Jääkiekon ydinpuuhasta, eli siitä pelaamisesta, on lähtenyt idea; matseja kyttäillään ja katotaan kuka polttaa päreensä, iltapäivälehdistä luetaan kuka on pökkinyt ketä ja eronnut vaimostaan; itse lätkästä ei kohta kakarat tiedä mitään! Fair Play-kortteja täytyy näyttävästi ryhtyä jakamaan jo kaikkialla, kun aikuiset miehet ei osaa hillitä itteään!!!

Parilla palstalla pohdittiin, että yhdistetäänkö tämä laadukas jääurpoilu taistelulajeihin vai jääkiekkoon. Minä yhdistän sen suoraan kusipäisyyteen hokkarit jalassa. Urheilusta on kadonnut särmä, joten miksikäs ei jatkossa järkättäis side kick- lajeina;

- Taitoluistelijoiden puukkohippaa; kuka saa viillettyä kenenkin akillesjänteet jännittävässä kolmieräisessä taistelussa. Aseinaan naisten taitoluistimet. Tanya Hardin ja Nancy Kerrigan voivat toimia valmentajina!

- sulkapallopelaajien toistensa lätkimisskabat. Voittaja on se, kuka on saanut tehtyä eniten laskettavissa olevaa ruudukkokuviota toisen iholle. sulan tuikkasusta persiiseen saa erävoiton!

- Pikajuoksijoiden nappimaratoni. syötetään pikajuoksijoille erilaisia hormoneita ja katsotaan, kenen pönttö kestää eniten. se kuka ensin vaipuu lääkepsykoosiin, on häviäjä.

- Rantalentopalloilijoiden miinaharava; tuikitaan hiekkaan pystyyn huumepiikkejä, vastapuolelta huudetaan polttaa polttaa ja pelaajien pitää päätellä missä kohden kenttä piikit seisovat - fuulaaminen mahdollista! (vrt. Hietsun rannalta kuulemma useampana kesänä löytynyt piikkejä) Yllätyspommina yhdessä piikeistä on ehta HIV-kanta!


ja parhaan bongasin eräältä palstalta;


- Jalkapalloilijoiden kesäteatteritempaus! Palkataan euroopan parhaat pallistit näyttelemään kesäteattereissa ympäri suomea! Tuntemattoman sotilaan uusi sovitus saa tunnelmallisia kohtauksia, joissa pelkän närekoivun raapaisusta syntyy sellanen kitinä ja voihke että kalleinkin nainen ois kateellinen!


Täältä, muistojeni tatamin tunnelmalliselta laidalta,
Vinkeän mamma.

4 kommenttia:

  1. Hih, mäkin rakastan budolajeja (taekwondo ym) ja olenpa jopa miettinyt aikuisiälläkin että menisin treeneihin. Siks mä salillakin käyn combatissa, kun siinä saa edes leikkiä potkuja ja lyöntejä :) Mut en mäkään tota hakkaamista tajua. Mielellään en ottele ollenkaan vaan keskittyisin siihen kehon ja mielen hallintaan. :)
    (löytyhän meiltä muutakin yhteistä kun ds-lapsi :) )

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvässä hengessä esitän eriävän mielipiteeni siihen, etteivät nämä lajit varsinaisesti perheen pienimpien hukkapätkien harrastusta olisi. Mielestäni jopa ihan niitä pienimpiä hukkapätkiä palvelee se, että kamppailulajeissa on kyse oman kehon ja mielen hallinnasta, kyvystä tarpeen mukaan puolustautua ilman hankittua asetta, mahdollisimman pientä tarvittavaa voimaa käyttäen ;) Ja niinpä meidän kuusivuotiaamme on aloittanut "Taapero-taekwondon" jo kolmisen vuotta sitten. Nyt on aloiteltu myös "Temppu-taekwondo", jossa on siirrytty iskän parina treenaamisesta toisten lasten kanssa touhuamiseen.

    Mitä taas tuohon muuhun tappelemiseen tulee, niin olen kyllä samaa mieltä. Villejä "side kick -lajiehdotuksia" oot bongannut..

    VastaaPoista
  3. Tee, tarkoitin lähinnä tuota katseluosiota kotosalla - junnu-judot tms. muut on ehdottoman fiksuja harrastuksia metriheikeille! vaparimatseja ei mukelo kattele ennen isompaa ikää ja parempaa ymmärrystä!
    Huono ilta-artikulaatio iski :D

    Juu, tuo oli ainut side kick-laji bongattuna tuo jalkapallofilmaus, muut kehittelin ihan itte omassa pienessä päässäni :D

    VastaaPoista
  4. Hyvinpä kehittelit, hih ;) Ja minäpä se ymmärsin väärin tuon..

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...