lauantaina, syyskuuta 04, 2010

Hiljaisuutta etsimässä.

Istuin tänään yksin saunassa. Oli ihan hiljaista, ainoat äänet tulivat kiukaan suhahtelusta ja omasta hengityksen rytmistä. Vaivuin jotakuinkin nirvanaan. Hiljaisuus kuulosti hyvältä, kiireettömyys helli sielua ja oma aika antoi tunteen siitä, että voin vaikuttaa omaan elämääni.

Jäin saunan eteisessä pohtimaan, kuinka paljon kaipaan hiljaisuutta. Olen äänessä jatkuvasti, omassa työssäni, omassa kotonani, vapaa-aikanani. Jossain muodossa koko ajan. Ja ne hetket, kun ääni ei lähde minusta, se lähtee muista ihimsistä, koneista ja ympäristöstä. Äänet eivät ole hiljaisuutta, vaan lähes äänisaastetta.

Kaipaisin autenttista luonnon hiljaisuutta. Mökkiä keskellä-ei-mitään, kuikkaa kiljumassa järvellä. Puiden rapinaa takassa, metsän huminaa. Mutta moinen ympäristö ypöyksin pelottaa. Pohdinkin, mikä voisi olla tälläisen urbaanin äidin retriitti?

Päädyin ajatukseen viikonlopusta, tai lauantai-sunnuntai reissusta johonkin pieneen kylpylään, jonne pääsisi helposti. Täytyy neuvotella isännän kanssa, koska äiti saisi oman yksityisen hiljaisuuden retriittinsä. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan; vaatimuksina se, että sinne pääsee julkisilla, hinta ei ole mieletön ja että paikassa ei juuri silloin ole oletettavissa lapsiperheen rynnistystä.

Hotellivuode aamiaisineen kuulostaisi taivaalliselta. Aamulehti, kuuma kahvi, voileipä, minä itse. Pienestä on ne onnen purot tehty - kymmenen vuotta takaperin olisin nauranut räkäsesti, että eihä tuollainen ole luksusta. Nyt se on.

5 kommenttia:

  1. Voisin osallistua tuohon.---Ai niin, mutta sitten ei kyllä olis hiljaista ;). Terkkuja ja jaksamisia:).

    VastaaPoista
  2. Tampereen kylpylä! Manseen on helppo tulla kätevästi junalla, ja kylpylä sijaitsee kaupungin Näsijärven-puoleisella laidalla, ihan kävelymatkan päässä asemalta. Paikasta puuttuu tietääkseni lastenaltaat ja lähellä on ulkoilualueita!

    VastaaPoista
  3. Hep, hep! Mä kanssa!

    Mä tietäisin muuten yhden mökinkin, hiljaisen sellaisen.

    Tehdäänkö treffit?

    Taru tuletko meitin mukaan!?

    Heh, me kolme. Hiljaistako? No, sovitaan aina 5 min hiljaisuus kerran tai kaksi tuntiin... ;D

    VastaaPoista
  4. Viime talvena kävimme perheen kanssa Lapissa. Meille tuli sen viikon aikana tavaksi tehdä niin, että lasten päiväuniaikaan lähti toinen meistä ensin tunnin hiihtolenkille ja sitten toinen myös tunniksi. Viitenä päivänä pääsin yksin hiljaiselle hiihtoladulle omien ajatusteni kanssa ja ihanan luonnon keskelle. SUOSITTELEN!

    Mistään ei kuulunut liikenteen ääniä, latu oli erinomaisessa kunnossa eikä kyseessä ollut silloin ainakaan mikään turistirysä.

    Se hiljaisuus oli niin valtava kokemus, että siihen jäi koukkuun.

    Arjen keskelle kotiin on tietysti keksittävä muunlaisia lataustapoja, mutta tuo meidän hiihtoloma oli kaikkien mielestä aivan ihana. :)

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...