torstaina, toukokuuta 06, 2010

Lisää liimaa (korviin?)

Nonni, oissen pitänyt arvata että tuo edellisessä postauksessa mainittu liimakriisi ei ole sillä selkkauksella ohitse. Itse liimapullo palautui opinahjosta kotiin jo seuraavana päivänä. Mutta nyt on uudenlaiset liimat ja tällä kertaa pojan korvissa!

Mini on sairastanut eläissään 1 kunnollisen korvatulehduksen, 9kk iässä. Tästä meni pari kuukautta kun lääkäri epäili että mahdollisesti tulehdus, ottakee antiloopit. Ja me otimme. Mutta tarinan avain onkin tässä; koska lapsellamme on niin mahdottoman pienet korvakäytävät, ei lastenlääkärit ole sinne kunnolla nähneet. Näinollen, tänään korvatulehduksen jälkitarkastuksen jälkitarkastuksessa tuli tuomio; alkava liimakorva.

Rehellisesti, olen tuohon tyytyväinen, koska aivan ihana tohtori kirjoitti suoraan kiireellisen lähetteen korvaklinikalle putkitukseen. Tohtori teki samalla putkiarviointia omalla ammattikokemuksellaan ja kertoi, että titaaniset putket olisivat Minin rööreihin parhaat; riittävän pienet ja materiaallinsa ansiosta usein hyvin paikallaan pysyvät.


Tämä äiti on erittäin tyytyväinen tehtyyn suunnitelmaan. Miniatyyrin korvat ovat kuulemma tohtorimme kaltaiselle konkarillekin erittäin haasteelliset tutkia, eli röörit on jotakuinkin tulitikun paksuiset, eli erittäin ohuet. Kaiken lisäksi korvakäytävä on persoonallisesti mutkainen. Kun tähän lisätään pieni mies räkätaipumuksella, on tarjolla ah-mitä-ihanin bakteerien elatusastia korvassa. Pari vuotta kun antais mennä omalla painollaan, vois evoluutio tunkea jo oravia korvasta.

Ensi viikolla soitetaan korvaklinikan jononhoitajalle ja ilmottaudutaan peruutuspaikkalistalle; kotonahan me ollaan jolloin ei haittaa vaikka lähtö tohtoriin tulisikin pikaisesti!

Tuubit korvaan ja baanalle! 

ps. Kun lääkäri oli itketty ja huudettu solmulle, tutkimukset tehty, rauhoittui pieni miekkonen. Tohtorilta lähtiessä Mini vilkutti ja hymyili nätisti lääkärille. Lääkäri-setä totesi, että tuo vilkutus ja hymy auttaakin jaksamaan loppupäivän hyvin. Meillä pikkumies kun ei ole pitkävihaista sorttia! Jälleen voin sanoa, että niin mahtavia lääkäreitä tästä maasta löytyy, ettei ole tosikaan. Pitäisi varmaan lähettää kaunis kiitoskortti tuonne meidän lastenlääkäriasemalle, koska palvelu on ollut joka ainut kerta täyden kympin arvoista. Bonuskorttia vaan kaipais, joka viides lääkärikäynti puoleen hintaan? 



5 kommenttia:

  1. Hyvä että pääsette putkitukseen. Me käytiin tänään arviokäynnillä putkitusta varten ja vielä odotellaan mikä oli varmaan meidän tapauksessa ihan hyvä ratkaisu. Meidän pieni on pitkävihaista sorttia, hoitaja yritti hyvitellä tarralla niin pieni mies paiskasi tarran lattialle;D Tarra kelpasi vasta autossa.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, toivottavasti pääsette pianpian. Liimat korvassa ei ainakaan paranna kuuloa.
    En nyt kaikesta huolimatta voi kuin todeta, että poikasi on aurinkoinen, jos tuommoisen piinan jälkeen vielä viitsii tohtorille vilkuttaa.
    Suukkoja kaikille ja välitä mun puolesta isämiehellekin voimahali,
    sinähän saat niitä ajatuksia aina

    VastaaPoista
  3. hyvä lekuri onkin kullan arvoinen, pitäkee kiinni kaksin käsin! :))
    meilläkin jätkä vilkutteli fysioterapeutille jumpan jälkeen, että "heippatie hei, älä tule vähään aikaan uudestaan" ...

    jaksamisia teille ja tietysti toivotaan, että mini paranee pian!

    VastaaPoista
  4. http://www.hs.fi/fingerpori/1135246031842

    Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Hyvä Sari :)
    Putket on hyvä juttu! Meillä Minimiehen kummi-tädille laitettiin putket reilun vuoden ikäisenä ja vain yksi korvatulehdus tuli sen jälkeen (ainakin niin että huomattiin)

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...