Tänään oli viimeinen viittomaopettajan tapaaminen, juhlallisesti liskolandiassa (Tropicariossa). Meidän viittomaope on ollut aivan kertakaikkisen ihana ja mahtava tyyppi. Karmia ikävä tulee häntä, sekä lapsille että minulle. Mutta, aika aikansa kutakin - pari vuotta ehdimme hänen johdollaan opetella. Nyt onkin vaikea kysymys edessä - missä muodossa jatkamme viittomaopiskelua?
Onko aika laittaa viittomaopetus hetkeksi syrjään ja keskittyä puheterapiaan, osallistua kuulovammaisten keskusliiton Juniori-ohjelmaan, mitä? Puhetta on alkanut tulemaan koko ajan, mutta missä vaiheessa puhe korvaa viittomat - ymmärrettävyydellään. Viittomaopetusta voidaan kyllä jatkaa, mutta opettaja vaihtuu. Millainen on seuraava opettaja, koska saappaat on aika isot joihin pitäisi astua. Näihin pohdintoihin jäämme.
Kiitos siis supermahtavalle ja jätteihanalle viittomaopellemme näistä vuosista! Olet ollut tärkeä meille. Kiitos kaikesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.