torstaina, elokuuta 04, 2011

Pelästytys.

Toissailtana se iski ekan kerran. Totaalinen pelko, kylmä hiki ja kauhu. Vatsasta ei ollut kuulunut koko päivän aikana juuri mitään. Muutama hassu tönäisy.

Iltaa kohden liikkeet vain loistivat poissaolollaan. Alkuillasta istuin jo sohvankulmassa itkemässä, peläten tarttua puhelimeen. Jos menen käyrille, käykö taas niinkuin viimeksi. Kotiin ei enään pääse ja kaikki on hanurillaan.

Ei se auttanut muuta kuin soittaa. Puhelimeen vastasi todella mukava kätilö joka tenttasi perinteiset. Lopuksi hän totesi, että teidän historialla on nyt viisainta että sä tulet käyrille - vaikka kaikki olisikin ok. Ja se oli sen kaiken avain; vaikka kaikki olisikin hyvin, on mun mieli kehittänyt jo sellaiset solmut että oksat pois.

Ja taksin kyytiin, kohti sairaalaa.



Tunnin käyrillämakuun jälestä tilanne oli selvä. Lapsi omaa niin maan perkeleen huonon huumorin. Jostain syystä anturi aiheutti lapsessa mielettömän tappeluhalu, sitä yritettiin potkia irti vatsasta oikein urakalla. Samalla liikkeitä tuli tauotta ja käyrä piirtyi kauniina, riittävän suurella vaihtelulla. Sen näki piirturista heti. Esikoisen kohdalla käyrä oli pelkkää tasaista monotonista flättiä - joten Pullan käyrä oli aivan toisenlainen.

Kotiintullessa oli helppo hengittää. Kätilöt totesi, ettei yhtään ihmettele tällä historialla, että pelko valtaa mieltä aina välillä. Toivotti uudestaan tervetulleeksi jos tuntuu siltä että masussa ei asiat ole kunnossa. Ihana vastaanotto! Ensi tiistaina onkin sitten polikäynti.


Mä mökötän kun klanitte mut!

Taaviaiskuulumiset - tänään klanittiin kesätukka lyhyeksi. Miten paljon voi pieni mies oikeasti VIHATA hiustenleikkausta? Vastaus; Paljon ja sydämensä pohjasta. Ensi kerran varataan herkut mukaan että saataisiin ees lahjottua laps - huuto nimittäin on tasoa "päätä revitään irti".
Päiväkotiin palaaminen on sujunut hyvin, tätejä mulkoillaan vihaisesti ja herkästi pärähdetään itkemään. Kuitenkin, hauskaa on ja leikki luistaa. Kävelytaito menee koko ajan entistä enempi etiäpäin! Ja se kävely tulee uniin; yöt on todella levottomia, mukelo umpiunessa kitisee ja mäkisee läpi yön. Oi voi kun toivon että tämä vaihe olisi pian ohitse!

Ja täällä sitä mennään, päivä vain ja hetki kerrallansa. Kun mikään muukaan ei auta.
ps. tuhlasin rahaa www.gudrunsjoden.com aleen... Vaatteita ajalle, jollon kroppani on vähemmän rantapallonsyöneen näköinen. Olisin tahtonut tuhlata enemmänkin, mutta pihiys iski...

3 kommenttia:

  1. Ensinnäkin: Minäkin haluan tuommosen kuittausnapin!! Voitko neuvoa tyhmää? O.o

    Sitten: Ihanaa, että käyrä piirteli tuommoisia viivoja. :)) (Ja miten tyhmä olin kun en aikanaan omista viivoista silloin lopussa tajunnut, ettei se tasainen käyräkään nyt mikään ihan hieno juttu ole, vaikka hengissä oltiinkin.)

    Meinasin viime yönä lähteä päivystykseen kaameiden kipujen takia.. mutta pelottaa... (laitan sulle yksityisenä lisää s-postiin)

    VastaaPoista
  2. Onneksi kaikki oli hyvin!

    Tuo käyrissä makaaminen herättä niiiiiiiin munkin vanhat muistot. Maksin aikoinani kuukauden päivät sairaalssa ja tuntitolulla per päivä käyrässä. Pieni sitten syntyi rv32.

    VastaaPoista
  3. Hyvänen aika minkä määrän kirjoitusvirheitä sain tuohon. No, toivottavasti ymmärrät mitä yritin sönköttää.

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...