Sain tänää lainaan runokirjan, jota lukiessa tulee tiristettyä kokonaisia vuonoja kyyneleitä. Ihania, liikuttavia, humoristisia, satiirisia, kauniita ja pysäyttäviä runoja.
Snyh.
On se sitten
varmaan häpeällistä
kun perheessä
kehitysvammainen.
On se varmasti
hirveätä.
Ja teilläkin ennen
kaikki niin hyvin.
Onnellisiakin
olitte ennen
kamalaa.
Vieraan ihmisen
suusta kuultuna.
Miten meidän
sinua pitäsi hävetä.
Miten sen oikein
voisimme osoittaa
ventovieraille
epätäydellisille
ihmisille?
-Lilja Harju; Se on Down-
Olemme ylpeitä
sinusta,
pieni syndrooma.
Näytät ihmisille
heidän paikkansa
Pieni anarkistimme.
- Lilja Harju; Se on Down-
Oivallisia runoja kyllä! Piti jotain muutakin sanoa, mut ei nyt irtoo.
VastaaPoistaHei piukupalleroinen. Jos ehdit ennen pullan tuloa, voisitko blogata siitä, että mitä et toivo, et mitä sulle sanotaan Taaviaisesta. Tuolla sun kysymys/vastauspalstalla olit kirjoittanut, että jos joku sanoo, että ds lapsoset on ihanan temperamenttisia. Mitä muuta? Mua ihan tosi paljon kiinnostaisi, kun haluaisin tyyppieni vanhemmille osata puhua niin, että se tuntuisi kunnioittavalta.
VastaaPoista:) Katjusha
Vastattu uudessa postauksessa - mutta jääviyden nimissä lisättäköön, että tää on vaan meidän näkökulma ja monella muulla voi olla toisenlaisia fiilareita :) (käsienpesu-vastuuvapauslauseke muiden ds-nappuloiden vanhempien puolesta puhumiselle!)
VastaaPoistakiitos hyvästä kysymyksestä <3