lauantaina, kesäkuuta 25, 2011

Fiiliksissä - NOT!

Ensimmäisenä kun saatte ihanan idean, että oispa kiva tehdä omaa kotia, olette molemmat innoissanne. Jesss - saadaan just sellaset seinät mitä ollaan tahdottu, lattiastakin tulee upea. Ja sitten voidaan leveillä että ihan itte ollaan tehty.

Toisessa kohdassa alkaa vähäsen vituttamaan, kun kaikkialla on pölyä ja jokaista lihasta kolottaa. Semisti epäilyttää, että onko tuo tasoite sittenkään oikeaa. Sitten kuullaan lisää koko ajan ohjeita sukulaisilta siitä, miten pitäis tehdä ja missä aika taulussa pitäisi valmistua. Tässä vaiheessa mieli alkaa kypsyä kohti kolmatta vaihetta.

Kolmannessa vaiheessa koko helvetin työmaa on yksi verenpaineslaagin kohde. Vaikka kaikki menisi muuten hyvin, on kasa sukulaisia jotka tietävät miten asiat olisivat olleet paremmin tehtynä. Ainoana vikana, että kukaan ei siis ole tehnyt tai kertonut silloin, kun olisi voinut vielä asiaan vaikuttaa. Sittean aloitetaan tappelu siitä, että äitee kertoo ettei tahdo ressata - ja muut stressaa sen puolesta. Soitellaan ja vittuillaan, kuinka ei kuitenkaan saada tätä ajoissa valmiiksi. Sitten joku haukkuu itsekkääksi kusipääksi ketä kukaan ei voi sietää jossa vaiheessa raskaana oleva pallomaha seisoo keskellä olohuonetta päästämässä helvetillistä räkä-poskella-huutoitkua.

Viimeisessä vaiheessa ilmoitetaan suvulle, että tilanne on seuraavan moinen; kun remontti on ohi, tulee perheelle automaattinen viikon karenssi jolloin heistä KUKAAN ei saa soittaa tai ottaa meihin yhteyttä. Me otamme yhteyden itse, jos tahdomme. Jokainen joka rikkoo tätä sääntöä, ansaitsee viikon lisäkarenssia. Katsotaan sitten, kuinka monta viikkoa ollaan puhumatta.

Loppujenlopuksi suurin stressi ei remontissa olekaan ollut itse remontti, vaan ympäristö joka vauhkoaa kahta pahemmin kaikesta ympärillä. Ja jos yksikin sukulainen tämän postauksen jälkeen soittaa ja yrittää vääntää tästä jotain keskustelunaloitusta, on saldona kokonainen kuukausi karenssia.

Nyt olen tosissani.
Me hoidetaan tämä itse, omien ystävien avulla, omilla stresseillämme, oman tahdin mukaan. Jos ei tule valmista, niin eipähän ainakaan tarvitse teidän siellä asua. Joten lärvit kiinni. Nyt.

7 kommenttia:

  1. oletko jo tutustunut tähän helmeen?
    http://www.pakkotoisto.com/kotitalous/95751-talonrakentajan-pahimmat-vitutukset-miksi-ei-kannata-rakentaa-taloa/

    On tuollakin vissiin huomattu, että neuvojia kyllä piisaa - auttajiksi näistä neuvojista ei kyllä ole...

    Voimia.

    VastaaPoista
  2. xD Sori.. uskon ettei sulla (teillä) nyt varmaankaan ole yhtään hauskaa, mutta itse nauran täällä maha kippurassa postauksellesi (ja omille talohaaveille). :D

    Kiitos tästä ja voimia viimesiin remppaviikkoihin. Toivottavasti saatte pitää sukulaiskarenssinne! Meillä kans just samanlainen suku ja pidin jo tytön sairaala-ajan karenssia ja kielsin soittamasta - vaan eipä sitä uskottu ja sitten kun soittivat ni jouduin huutaan puhelimeen että älä soita - ja sitten loukkaannuttiin ja itkettiin.. Ja en tod ois jaksanut sitä vielä kaiken muun lisäks. Noh. Mut niin, jaksuja sinne suuntaan. :)

    VastaaPoista
  3. Sahrami, kiitos vinkistä :D NAurua riitti ja vaikka heillä projektit suuremmat kuin meillä - sympatiat irtosi. Oikeesti, se on plussakortilla ranteet auki jos me joskus kokonainen OKT rakennetaan. NEVER!!!!

    Poikkeama, täks :) Tää naurattaa tasan niin kauan kunnes joku sukulainen aloittaa avautumisen tästä postauksesta. Suku on pahin. Ugh.

    kiitos voimantoivotuksista!

    VastaaPoista
  4. Niin tuttua. Nauratti ja osittain itkettikin, kun muistot tuli mieleen.
    Ja oliskin vaan noi sukulaiset ollu, mutta kun mies on isältään oppinut asenteen "on se ny riittävästi sinnepäin eikä noita virheitä ny niin kukaan huomaa,pannaan lipasto sen eteen". Ja sitten kun pakotat miehen korjaamaan sen jutun, on perheriitakin valmis.
    Sukulaiset kiertää kattomassa huushollin muikea ilme naamallaan ja vihjailuja tippuu koko ajan. Ei oo ihme jos murhia tulee tai 30v. puhumattomuus.
    Voi kun joku joskus tulis silmät ymmyrkäisenä ja kehuis ihan vilpittömällä äänellä kuinka hianoo kaikesta on tullut ja mistä keksittekään noin hienon jutun. Kun se ei ole keltään pois ja tekee sen raatamisen päälle tosi hyvän mielen näille omatoimiremppareille.
    Sun koti Piuku, sun ikioma koti ja kotiremppa. Jos siitä ei joku tykkää , haistakoon...... Itellesi kotia teet muttet muitten makujen mukaan. Koskahan se menee muittenkin kalloon, että kotia tekee tosiaan itselleen. Juuri sellaisen pähkinäkennon jossa haluaa asua ja jossa haluaa herätä aina siihen uuteen aamuun mieli hyvillään siitä oman kodon hajusta, mausta ja väristä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Tässä on hyvä syy olla aloittamatta remonttia (kämpässä, joka viimeistään kuopuksen jäljiltä olisi kyllä erittäin remoontin tarpeessa) ;)

    VastaaPoista
  6. Jaksamista teille ja toivotaan että se suku nyt ymmärtää pitää mölyt mahassaa, tai jos ei ymmärrä niin jossain on vikaa, niin suoraa annoit ohjeet. :)

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...