Viime yö kului veikeästi lastenklinikan päivystyksessä. Lapsi aloitti rään erittämisen kuudelta illalla, meni nukkumaan kahdeksan jälkeen ja heräsi hieman ennen puoli yhtätoista tukehtuen. Tai siis, haukkoen ja haukkuen, kuten laryngiitissä on tapana. Multa meni pasmat sekasin, tajusin kuitenkin samantein että kyseessä on tuikituttu lastentauti. Yskän äänensävystä ei vaan voinut erehtyä.
Mies ja lapsi parvekkeelle, äiti pakkaamaan kamoja ja soittamaan taksia. Ainoa vika olikin, kun paniikissa yrittää löytää taksikeskuksen numeroa - ei muuten onnistu. Eikä kuukkeloimallakaan hysteerisenä oikein meinannut löytyä. Pyörin olohuoneessa ympyrää kuin yksinäinen puolukka ämpärissä; vaatteet, vaipat, apua, mitä vielä, vesipullo, apua, mitä vielä, koska taksi. Tarkistin vasta ulkona että mulla oli kaikki vaatekappaleet päällä.
Pahin kohtaus oilikin jo ohi, kun hyppäsimme taksiin. Klinikalla olimme yöaikaan muutaman tunnin, tarjosivat myös valvontapaikkaa sekä vaihtoehtoa lähteä kotiin. Mini-mies sai suun kautta jotain lääkettä (kortisonia?) joka lievensi limakalvoturvotusta ja näin ollen kohtauksen ei oletettu uusiutuvan vuorokauden sisään. Päädyimme kokeilemaan kotihoitoa ja se olikin ihan hyvä valinta.
Lapsi imettiin räästä tyhjäksi mutta limakalvot olivat niin herkillä, että nenä ryhtyi ruiskimaan verta - pelottava elämys. Onneksi vuoto hyytyi nopeasti ja päästiinkin sitten pian lähtemään kotiin. Valvontapaikalle oli ilmoitettu, että soitamme jos tarvitsee tulla.
Keskiyön jälkeen soittelin duuniin vastaajaan viestit että en tuu tänään hommiin, terkut klinikalta. Valvoin melkein koko yön vahtimassa lapsen röhinöitä, pihinöitä ja puhinoita - pelottavinta oli jos mitään röhinää ei kuulunut. Aamusta kipitin apteekille ja kaupalle mummon kanssa, poika jäi isin kanssa kotiin. Hain apteekista lääkkeitä ja limaimua, natikkaa ja snifferiä (eucamenthol-tyylinen hengityksen avaaja lapsille).
Puoliso jää hoitelemaan kakaraa nyt sitten huomenna, minä lähden töihin. Jännittelen hieman, että miten tuleva yö kulkee, ettei vain kohtaus uusisi. Mutta, tiedämme mistä on kyse ja ulkona on riittävän viileä jotta kohtaus saadaan raukemaan.
Kuukauden sisällä toinen ns. vakava ylähengitystien/larynxin/nenä-nielun infektio. Voi kun se operaatioaika tulisi pian.
ps. Lapsi oppi eilen itse juomaan nokkamukista. Aika Ihanaa ♥
 |
| Hörp. |
ps. Lapsi oppi eilen itse juomaan nokkamukista. Aika Ihanaa ♥
Meillä oli sama tauti muutama viikko sitten. Ne kortisoonipillerit annettiin 5 aikaan illalla ja yöllä 3 aikaan yskän laatu muuttu haukkuvasta ns. "normaaliyskäksi" ja alko helpottaan jopa BPD:tä sairastavalla nuin pian. Että ei sen kohtauksen kai pitäs enää ensyönä uusia.
VastaaPoistaParanemista! <3 (Ja joo, tiedän tuon "panikointitunteen".)
Ja sori, luin huolimattomasti... Tuli kai liian hyvin mieleen omat tunteet samassa tilanteessa..
VastaaPoistaPääasia kai kuitenki on se, ollaan hengessä mukana ja toivotaan pikaista paranemista! <3
Onnittelut uudesta taidosta :) Aina vaan teillä mennään eteenpäin. Halauksia.
VastaaPoistaIhanaa, kun poika osaa juoda, se on ykis tärkeimmistä taidoista! Tssemppiä kurkunkannen tulehdustaudin kanssa (olikohan se nyt se) Laryngiitti kuitenkin.
VastaaPoistaTsemppistä laryngiittiin. Yleensähän se pahin on nopeesti ohi eikä päivistykseen tarvii uudelleen mennä, joten pidetään peukkuja että teilläkin on niin.
VastaaPoistaOnnea mukeilusta :)
Nyt tiedän mitä on siis Laryngniitti. Onnea uudesta hienosta taidosta! Ja toipumisia poitsulle!
VastaaPoistaVoi ei, kyllä teillä nyt sairastetaan! Paranemista pienelle miehelle ja onnea uudesta taidosta.
VastaaPoistaVoi ei.
VastaaPoistaMutta siitä selviää, oikeasti. Ja raitis ulkoilma auttaa, oikeasti.
Laryngiitti nyt vaan on poikien vaiva. Meidän laryngiittipoika on jo 15 vee, mutta muistan kyllä hyvin, kuinka kamalaa se oli:( Meillä oli kotona apuna joku pistos, jota ei ikinä kyllä tarvittu, adrenaalia? Kysäisepä lääkäriltä!
t. Lotta
Heippa!
VastaaPoistaErilaisiin köhätauteihin ja perus nuhiin yms. suosittelen lämpimästi Vapor-Eze kuivahöyrylaitetta. Ei muuta kun eukalyptus-tyyny koneeseen ja töpseli seinään.
Ainakin Yliopiston Apteekki myy ko. laitetta ja myös erikseen eukalyptus-tyynyjä.
Meillä ollut parin flunssan yhteydessä käytössä ja ei voi kun suositella!!
ps. Mahtava blogi :)
On se vaan metkaa miten teillä tuo elämä menee, ensin ollaan kauhu kurkussa jonkun vaivan kanssa mutta samalla sitten tapahtuu jokin iloinen uusi asia.
VastaaPoistaVoimia sinne ja sata halia
Iik, varmasti hurjan pelottava tilanne, vaikka tiesitkin heti mistä on kyse.
VastaaPoistaJa tuo on ihan totta, että kun lapsi ei röhi, niin äiti ei nuku, koska kuvittelee mielessään jo vaikka mitä!
Meillä tuo toisen pojan infektioastma aiheutti kauhua aikoinaan.
Pikaista paranemista ja hyviä öitä!
Kaikki mitä lapselle tapahtuu on pelottavaa tällä osastolla. Joskus ihmettelee miten itse säilyy hippusenkaan täyspäisenä tuossa sekamelskassa. Hurjaa menoa, vaikka tiesitkin mistä oli kyse, ei se siinä mutkassa ehkä lohduta.
VastaaPoistaToivottavasti tää merkintä potilaskansiossa tietää vähän nopeampaa pääsyä leikkuusen. Voisitte ihan tökkiäkin vähäsen sitä jonoa, josko pääsisitte aiemmin.
Vanha fraasi, mutta kyllä se tästä. Kun poju vanhenee niin sietokyky kasvaa ja rööritkin vähäsen laajenee. Vaan silti olis hyvä päästä leikkuulle. Tuo tukehtumisen ääni on kyllä aivan kamalaa kuultavaa. Kyllä siinä on oma kestokyky äärirajoilla, kyse on sentään tuosta omasta murusesta.
Voimia sinneja isot halit.