Kunnes herään siihen että lapsi itkee suoraa huutoa pinniksessä. Olin kuullut itkun uneen, mutten herännyt; unessa lapsi itki. Heti kun sain silmäni auki, tajusin ettei ole kyse unesta vaan Mini räyhää kurkku suorana kun häntä ei ole napattu ylös.
Varsinaista hätää ei lapsella ollut, taisi ottaa vaan lahjakkaasti lasta päähän, kun ei äiti totellut herätyskomennusta. Mulla on aamusta asti ollut pientä lämpöä ja olo on eilistä surkeampi. Muksu taasen, noh, on oma vauhdikas itsensä.
Onneksi telkkarissa on subin juniori ja Disneyn playhouse- kanavat. Tuossa tuossa sitä tuijotellaan Puuha-Peteä. Onneksi.
Minä keskityn nyt teen juomiseen ja sohvalla rötväämiseen. Jos tämä olo tästä. Ugh.
Tervehdyttäviä päiviä sinulle ja jaksamista. Niin tuttua tekstiä kun äiti sairastaa ja muksut on liiankin pirteitä.
VastaaPoistaVoimia sairasteluun!
VastaaPoistaOlis vähintäänkin kohtuullista että äideillä olis yhtäläiset mahdollisuudet sairastaa rauhassa kuin muillakin kansalaisilla... mutta ihan tyypillistä, että Mini sairastui samaan aikaan. Tiettyki. Ois se nyt ollut helppoa jos laps ois ollut päiväkodissa ;)
Ite olin pari kuukautta sitten niin jäätävässä flunssassa etten muista sellaista lähivuosilta. Miehen ei auttanut kuin ottaa töistä kolme päivää vapaata, mä en yksinkertaisesti pysynyt edes pystyssä. Saati sitten että olisin voinut hoitaa taaperoa samalla! Joten I feel for you, toi vaatii voimia. Lähetän täältä kaikki omatkin poverit, en tarvi niitä nyt!
Haleja! Onneks on Puuha-Pete!