Pikkunen saap puukosta!

Tänään oli vuorossa mukelon korva/kurkkupolin käynti. Meidät vastaanotti se aivan superihana ylilääkäri, joka teki mukelon tutkimuksen ennen putkitusleikkausta. Hää on ehkä planeetan ihanin lääkäri näissä hommissa; ei stressaa turhista, kertoo faktat, muistaa kehua ja neuvottelee vanhempien kanssa.

Noh, katsoi sitten tuon risatilanteen. Äiti veti tiukan takavasemman, kun nappula oli isin sylkyssä; tohtori otti sellaisen metallisen sukkapuikon, kietoi siihen päähän pumpulia ja tiputti siihen sitten puudutusainetta. Totesi, että tähystetään samantien nenänielu niin nähdään se tilanne. Tuo pumpulipäinen sukkapuikko tungettiin syvälle nenuun (tässä vaiheessa hoitaja kurkkas nurkan taakse kun mä nojasin ottalla seinään hokien huh huh huh) ja lääkäri kertoi, että oman lapsen kuumetta mitatessa hällä tärisee kädet. Kerroin, että mä oon tottunut kaikenlaisiin peleihin ja vehkeisiin, kun sairaalan akuuttiosastolla oon dunissa - mutta oman pennun tilanne on ihan toinen. Kun olivat saanut tähystinletkun tungettua nenään, menin kyykkyyn miehen reittä vasten ja silittelin poikaa jalasta; ''Isi on niin reipas ja rohkea, sinä se olet niin rohkea pikku poika, hienosti menee eikä yhtään satu'' 

Tulos oli, että kitarisat tukkii osan nenähengityksestä - siitä siis tuo röhinä ja räkäisyys. Ovat isot ja oikein hilloavat pöpösiä! Tämän lisäksi nielurisat ovat messevän kokoiset ja lääkärin toteamus oli; voi olla että syömisongelmien juuri piilee täällä. Tulos; kitarisaleikkaus ja nielurisojen osapoisto. Joten, lähete operaatioon tuli, nyt odotetaan leikkausaikaa.

Fiilis oli ihan mieletön; me ei olla hulluja, meitä kuunneltiin, meidän kanssa keskusteltiin ja pohdittiin - me oltiin osana poikamme hoitoa eikä vaan ne ylimääräiset pahat eli vanhemmat. Hoiturikin oli aivan ihana, kuten aina aiemminkin. Muo ei pelota tuo leikkaus juuri yhtään, tiedän että nukutus on ennenkin mennyt hyvin ja tuo Tintta-Ukko toipuu varmasti nopeasti. Eikä viikon sileiden soseiden kuurikaan ole ongelma - kun ei tuo knöölejä syö. Lääkäri sanoi, että tämä ei avaa autuutta nielemisvaivoihin, mutta voi helpottaa; todellisuus nähdään kun operaatio on tehty. 

Joten, kaikenkaikkiaan hyvä reissu!

Ja ekstraterveiset superihanalle lääkärille ja mahtavalle hoiturille. Vastaanoton kurppa saa vaan välttävän arvosanan huokailuistaan ja hymyttömyydestään, mutta menkööt huonon aamukahvin piikkiin!