Tänään ehdin vaihtaa useamman sanan Nappulan päiväkodissa. Juteltiin niitänäitä, kerroin omasta duunistani ja siitä, kuinka koen päiväkodin tukeneen meidän muksun kehitystä. Päiväkoti jakoi samat aatteet; tässä parissa kuukaudessa on tapahtunut niin paljon ettei ole tosikaan. Mukelo oppii päivä päivältä lisää!
Uusia viittomia parin viikon sisään on tullut useita; hyvää, loppu, nukkua (nyt selkeästi), mennä - nämä nyt ensihätään muistan. Liikkumisen kanssa mennään koko ajan eteenpäin; tänään avustaja totesi että pian kyllä kävellää ja vikkelästi! Mukista juodaan ilomielin eikä nokkamukille meinata enään suostua (paitsi kun treenataan ite-juomista)
Päiväkodissa oli ollut valokuvaus tänään. Mukelot kuvattiin pienten puolella ja näinollen pikkaset pääsivät isojen puolelle leikkimään siksi aikaa kunnes isot kuvattiin. Huvittavaa oli, että tätsykkä totesi todellakin pystyasennon olevan vakaa; isojen tilan leikkiliukumäki oli saanut kyytiä kun miedän pikkujässikä riuhtoi sitä voimiensa tunnossa. Tämän lisäksi yritti käyttää sitä kävelytukena. Että kaasua vaan, komisario Mini!
Vaikka päiväkodin startti oli äitille emotionaalisesti paljon vaikeampi kuin osasin kuvitella, vaikka alku omine ongelmineen tuntui mahdottomalta ja koko homma yhdeltä hullunmyllyltä, en voi kuin todeta että tää on kertakaikkisen upea juttu! Ilman päiväkotia ei meidän kakaruudella ois näitä taitoja hallussa!
Upeeta!
Teillehän on tapahtunut hurjasti asioita ja edistymistä, joka asian kohdalla :) (peukut ylös)
VastaaPoistaNiin pikku-miehestä tuntuu pk:ssa kasvaneen huomaamatta leikki-ikäinen jässikkä.
Oma sopeutuminen on tietty äidin roolin muutoksessa, mikä ei koskaan liene aivan kenellekään kivutonta :0 Kasvun paikka koko perheelle, tsemppiä arkeen :D .
Ei vitsi, oon niin kade minin viittomataidoista! Meillä ei edelleenkään puhuta mitään! Ja juodaan nokkamukista. Miten niin laiska äiti? ;)
VastaaPoistaEi voi kuin yhtys sun loppulauseeseen -upeeta! On ihanaa lukea naita postauksia Minin kehityksesta, etenin nyt kun se ottaa jattiharppauksia!
VastaaPoistaSamanlaiset on olleet itsellänikin fiilikset päivähoidon alusta - ensin sitä oli kauhusta kankeana ja huolissaan, mutta kyllä siellä opitaan asioita ihan eri tahtiin kuin kotona, missä palvelu pelaa liiankin hyvin ;) Ja se toisten lasten seura tekee hyvää.
VastaaPoista