tiistaina, joulukuuta 04, 2012

Kurakasa äiti.

Taaperon äitiään kohden osoittama raivo ja kiukku kielii siitä, että lapsi uskaltaa  näyttää tuntenteensa, sanoo ne jotkut viisaat kasvattajat. Minä sanon, että välillä se tuntuu siltä, kun lapsi vihaisi äitiään.

Tänään tuo vuosikas on purrut, huutanut, itkenyt, ulvonut, repinyt ja potkinut minua. Eikä ole suostunut syömään. Olen ollut jostain syystä jalompi enkä ole karjunut takaisin. Pinna mulla on ollut kireällä kun liikakiristetty viulunkieli. Viimeisen niitin sain taas iltapallla, kun minä olin ranteista kainaloon aivan täysin kaurapuurossa. Piti saada syödä itse ja karmeat kilarit tuli, kun lautasta ei saanut paiskoa.

Välillä tulee sellainen olo, että oota, äiti hajoaa hetkeksi. Sitten tekisi mieli mennä keskelle lattiaa sikiöasennossa itkemään, hengittämään hetkeksi -  niin ettei kukaan koskisi. Ei repisi, ei löisi, ei potkisi eikä huutaisi korvaan. Mutta ei, itkeäkään ei saa rauhassa.

Yksivuotias osaa jo täysin oikeaoppiset krokotiilinkyyneleet höystettynä helvetillisellä ulinalla. Se on aivan järjetöntä ja kestää liian pitkään. Joskus ihmettelen, että evoluutio ylipäätänsä on onnistunut ihmislajia lisäännyttämään, sen verta juttapässejä nämä kakarat välillä tuntuvat olevan.

Lobotomia, sähköshokki, lomamatka tai umpijurri?
On tää välillä vaan niin palkitsevaa että konsanaan paskannan sateenkaaria ja oksennan onnellisuutta.

/mustan huumorin varoitus/
Ps. edelleen ymmärrän sen, että jotkut eläinlajit syövät omat jälkeläisensä.
/mustan huumorin varoitus/

10 kommenttia:

  1. Ah, jaan valitettavasti taas tunteesi! Mulla on päivittäin sellainen olo, että tekisi mieli itkeä ja huutaa niin paljon kuin kurkusta lähtee. Ei vaan voi. Välillä lukittaudun vessaan tai makkariin, että saan edes purra nyrkkiä rauhassa. Sit jaksaa taas vähän paremmin ottaa vastaan itkupotkuraivarit, päälle lentelevät puurot ja syliin yökättävät oksennukset.

    Ja sit toisaalta joka päivä on niitä ihania hetkiä, joita en pois vaihtaisi.

    VastaaPoista
  2. Kyllä miekin ymmärrän, tuon syömisen. Helposti.. Minua harmittaa,etten ostanut aikoinaan Pelttoreita. Juniori rakasti omaa ääntään, ja käytti sitä aseenaan usein. Korvia särki-siis ihan fyysisesti, ja se ei laskenut sarvea otsassani , todellakaan.
    Korvat jäivät vuosien huutamisesta muuten aroiksi, ja edelleen huomaan,että käyrä nousee aika nopsasti, jos joudun kuulemaan samankaltaista älämölöä,kuin nen vuosikaudet himassa..

    Oota hetki, äiti hajoo hetkeksi. Sellaiselle pitäisi päiväjärjestyksessä olla oma paikkansa. Siis joka päivä.

    VastaaPoista
  3. Mun päälle eilen pulautettiin ja vielä paskannettiinkin että tervetuloa vaan kerhoon kaikki äidiksi haluavat. Vauvan isä pesi vauvan kakkapyllyn ja jostain syystä toi mulle (koneella kun istuin) vauvan ja vaipan - erikseen. Vauva istui tyytyväisenä sylissäni ja naureskeli koiralle, jota kovasti kiinnosti vauva - no niin kai kun mun housut oli ihan paskassa. Tänään vielä pissattiin mun päälle - vahingosta viisastuneena laitoin vastapestyn vauvan ja itseni väliin vaipan - en paikalleen enkä tarpeeks sinne päin.

    VastaaPoista
  4. Oi vitsi miten tutulta kuulostaa... voisin hyvinkin syödä ne, paitsi et varmasti maistuvat pahalta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kiitos tästä, tuli tarpeeseen...

      Poista
  5. Kun saisi noita päivän paska-päivityksiä aina välillä tonne facebookkiinkin niin kyllä helpottas! Usein luulen, että olen varmaan ainoa, joka siivoaa kakkaa milloin mistäkin. Tänään tosin täällä isovanhemmilla kyläilessä nähtiin sekin ihme, että koira söi kakan. Ehti siivoomaan ennen mua...

    VastaaPoista
  6. Kiitti taas tästä postista! Samanlaisia tunnelmia koettu myös täällä silloin et tällöin... Taitaa tulla tuosta mun motto: Oota, äiti hajoo hetkeksi. Miten aina osaatkin tiivistää asian ytimen muutamaan sanaan niin hyvin:)

    VastaaPoista
  7. Ah, niin tuttua. Mua ärsyttää, että kun MINUN pitäisi olla se vanhempi ja viisaampi. Miksi minä en saa huutaa ja raivota ja potkia ja purra, kun mua ottaa kuupaan? Miksi mun pitää olla se viilipytty, jonka tehtävä on vain kestää kaikki shaiba ja sanoo vain, että ei noin saa tehdä?
    Meillä tuo erityinen on potenut nyt pari kuukautta EKAA uhmaikäänsä, ikäähän on tosiaan 3 ja puol. Täyttä helvettiä sanon minä. Vois lopettaa jo, ennenku äiti saa kans uhmaiän ja muuttaa Espanjaan rantapummiksi.

    VastaaPoista
  8. Hyvin tiivistetty :D Samaistun täysin! Kiitos ja tsemppiä.

    VastaaPoista
  9. Hyvin tiivistetty :D Samaistun täysin! Kiitos ja tsemppiä.

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...