tiistaina, lokakuuta 26, 2010

Uutta.

Katotaan, mitä tästä vielä kehkeytyy. Taattua epäjohdonmukaista pohdintaa ja uusi tapa kirjoittaa. Lopputuloksena on varmasti jotain mielenkiintoista...



6 kommenttia:

  1. Kävin lukemassa tekstejänne, pohdiskelunne jatkukoon. Hyvä Te!

    VastaaPoista
  2. Mulla itselläni ei ole erityislasta, mutta tarinanne koskettavat... Meillä on korjatulta iältään 6,5kk kaksostytöt, jotka syntyivät pikkukekosina rv 28. Niin paljon on pelkoa mahtunut tähän matkaan, mutta myös suurta onnea ja iloa ja kiitollisuutta siitä, että meillä on kaksi mahtavaa likkaa! Teidän Mini on supersuloinen veitikka <3 Ja sinä kirjoitat niin hauskasti, että jäin nyt tältä istumalta koukkuun tähän blogiin. Halirutistus Minille meidän tytöiltä :)

    VastaaPoista
  3. Kävimpä lukemassa kaikki tekstit läpi ja laitoitpa taas aivonystyrät työhön ;)Jatkakaa vain kirjoittelua, me muut luemme (ja ehkä kommentoimme "tavis?" lasten vanhempina.

    VastaaPoista
  4. Olipas jälleen koskettavaa luettavaa, liippaa läheltä myös omia kokemuksia. Ihminen,persoona,erityinen, erityisyys...

    Roolit ja normit voi, että välillä riepoo - ole vahva kyllä pärjäät - ja sisällä täysi kaaos - miten mä jaksan tämän - vastuu voiko sitä kellekään luovuttaa edes hetkeksi?

    Parisuhde-tornaadon kynsissä, kuplan sisältä ulos yhdessä, meidän perhe.

    - Miten saako tulla ihan viralliseksi lukijaksi teidän erityis-sivuillenne? Voi kun olisi rohkeutta muuhunkin :O

    VastaaPoista
  5. Tottakai mukaan mahtuu jokainen, lämpimästi tervetuloa mukaan!

    VastaaPoista
  6. Kiitos pistäytymisluvasta sivullanne.

    Voimia+jaksamista varsinkin nyt sateen vihmoessa ikkunoihin.

    VastaaPoista






Kunnioita blogirauhaa! Jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa, ole kiltti ja jätä sanomatta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...