Voi että voi olla yhdessä torpassa torvea menoa. Välillä tuntuu että oikeesti loppuu happi ja pää sanoo poks. Syynä on tuo täynnä tarmoa ja tahtoa oleva 1v.
Bulliksella on ollut aina aika tärpäkkä temperamentti. Kiitos genetiikka, että kostit antamalla toiselle lapselleni tuplana ne kierrokset, mitä mulla on. Skidi oikeasti ramppaa aamupäivällä ympäri torppaa huutaen kuin äkeeseen isketty sammakko. Samalla revitään kaiken maailman luvattomat kouriinsa ja huudetaan pää punaisena, kun paskapöntön raikastinta ei saa nuolla, sähköjohtoja tai pistorasiaa ei saa repiä tai veitsilaatikkoon ei pääse. Hatuttaa kieltää koko ajan kaikkea - mutta sama se; kun en kiellä vaan korvaan tilanteen laittamalla lapsilukon, pentu repii sitä ja huutaa kuin hyeena.
Huoh. Joku demoninen poskihamaskeiju on nyt siis lopullisesti vinkannut tuon muksun ihan tötteröksi. Syöminen on aivan onnetonta ja mulla alkaa keikkaa kuppi ihan nurin. Syökööt sitten keitettyä makaronia aamuin, illoin, välillä ja silleen.
Nyt toivon todella, että tää vaihe lähtee nopeesti kaikkoamaan. Ei pysty.
Kundin kanssa kun leikkii, niin tovin aikaa hää jaksaa puuhata - sitten taas kohti uusia haasteita. Palikkatorni kyllä rakentuu ja autot mennä viuhtoo suuntaan jos toiseenkin. Kenkikä kannellaan ympäri torppaa.
Kyltäätästä.
ps. Päälle viikko äidin vapaaviikonloppuun. Ei tartte varmastikaan kauheesti arpoa, että odotanko sitä ihan hirvittävänkauheesti vai järkyttävänhirveesti. Nih.
Kiitos, kiitos, KIITOS! Tää kuulostaa niin tutulta. Mä kuvittelin, että tää kakkonen on rauhallinen, kun ekat puoli vuotta meni niin leppoisasti. Enpä olis voinut olla enemmän väärässä! Iloinen kaveri, ei siinä mitään, mutta voi luoja tuota omaa tahtoa! Voiko 1v2kk vanhalla alkaa uhma?!? Jatkuvasti karjuu räkä poskella, makaa oikeen mahallaan ja takoo lattiaa käsillä ja jaloilla, kun tyhmä äiti taas kieltää kaiken kivan... Ei saa seistä ruokapöydällä, kiivetä astianpesukoneeseen tai kuivausrumpuun, eikä uida koiran juomakupissa. Kaupassa jos nappaa syliin tai laittaa kärryihin, niin huutaa kuin päätä leikattais irti. Heti kun jalat koskettaa maata, niin alkaa kikattaa ja JUOKSEE villisti ympäriinsä ja piiloutuu hyllyihin. Huokaus, sitä oikeaa uhmaa kauhulla odotellessa...
VastaaPoista