Brunon ja Minin yhteiselossa ei ole ollut pienintäkään ryppyä. Edes vahinkoja ei juuri ole päässyt sattumaan, vaikka Bruno on toisesta simmustaan sokea. Piski rakastaa omia pallojaan ja tahtoo omat lelut - mutta vaikka Mini mennä varastaa silloin tällöin koiruuden omaisuutta, Bruno katselee vain hapan ilme naamallaan: perkuleen ipana. Yhtä ainutta kertaa ei Bruno ole lasta komentanut, vaikka välillä yrittää meitä aikuisia komennella.
Laps ja koira ovat leikkineet alusta alkaen yhdessä. Minin ollessa pikkutoukka, Bruno kantoi leluja pienelle. Kun ote varmistui, Bruno hinasi lasta lattian poikki muksun roikkuessa lelussa ja nauraessa aivan hervotonta naurua.
Nyt nämä kaksi menevät yhteneväisenä termiittitiiminä tekemään pahojaan. Kuvasta voi huomata, että Bruno yrittää opettaa minille, kuinka sitä sapuskaa saadaan sieltä ämpäristä. Mini osaa heittää koiralle omat annokset syöttötuolista käsin. Välillä tuntuu, että näillä kahdella on joku diili.
Bruno tuo ja antaa Minin järsiä välillä luitaan. Molemmat pojat tuijottavat minua vihainen ilme naamalla, kun yritän komentaa ettei ne luut ole lastenruokaa. Musta tuntuu ettei minua uskota.
Meillä on veljekset; vähempikarvainen ja enempikarvainen.
Ihanaiset veljekset, ja saumattoman kuuloinen yhteistyö!;)
VastaaPoistaNiin hellyyttävää, karvakorva ja karvaton korva :))
VastaaPoistaMukavan kuuloista yhteistyötä ilveksillä, eiku veljeksillä.
VastaaPoistaRakkaudentäyteistä tätä vuotta koko perheelle!
Tuo on kyllä niin söpöä!!!!
VastaaPoistaihanaa! olen uusi lukija ja selailin vanhoja kirjoituksiasi ja tämä osui silmään ! meillä ei ikävä kyllä omaa koiraa ole mutta meidän käärön mammalassa olisi sitten kaksi senkin edestä ja kyllä jännitetään että miten ne reagoivat:)
VastaaPoista